Vieraskielisiä koronatestattiin ensimmäisenä koronakeväänä ja -kesänä 2020 noin puolet vähemmän kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia, kertoo Husin ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tämä ero näkyi kaikissa ikäryhmissä ja kieliryhmissä.

Tutkimuksessa analysoitiin 124 240 Hus-alueella ensimmäisen korona-aallon aikana keväällä ja kesällä 2020 testattua henkilöä äidinkielen mukaan ja arvioitiin heidän sairaalahoitotarvettaan ja kuolleisuuttaan.

Tutkimus on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -lehdessä.

Väestömäärään suhteutettuna vieraskielisillä todettiin 64 prosenttia enemmän tartuntoja. Testatuista positiivisia oli kolme prosenttia kotimaan kieliä puhuvista ja kymmenen prosenttia vieraskielisistä.

Kotimaan kieliä puhuvista kahdeksan prosenttia menehtyi 90 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä, vieraskielisistä vain yksi prosentti. Ero selittyy sillä, että vieraskieliset olivat yleensä nuorempia kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat. Kun verrattiin alle 65-vuotiaiden kuolemanriskiä, eroa ei ollut.

”Tulokset osoittavat, että yhtenä haasteena hoitojärjestelmälle on ollut saada vieraskieliset hakeutumaan testiin ajoissa. Tähän reagoitiin Husissa ja Helsingin kaupungilla jo pandemian alkuvaiheessa ja lisättiin monikielistä tiedotusta testaamisesta ja hoitoon hakeutumisesta”, sanoo Husin infektiolääkäri Ville Holmberg tiedotteessa.

Holmberg huomauttaa, että tulkkauspalvelujen riittävä käyttö on keskeistä niin tartunnanjäljityksessä kuin sairaaloissa, koska kaikista koronapositiivisista reilu viidesosa puhui äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä.

”Korkeampi ilmaantuvuus vieraskielisillä tarkoittaa, että hyvän rokotuskattavuuden saavuttaminen maahanmuuttajien keskuudessa olisi erityisen tärkeää epidemian hidastamiseksi ja sairaalakuormituksen vähentämiseksi. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan monipuolista viestintää useilla kielillä ja rokotuspisteiden tuomista ihmisten lähelle”, Holmberg sanoo.