Työpaikoilla on mahdollista saavuttaa pysyviä terveyshyötyjä monivuotisilla työhyvinvointiohjelmilla, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus.

Pitkäaikaisilla ohjelmilla voidaan saavuttaa suurin osa henkilöstöstä, ja niiden avulla pystytään edistämään terveyttä myös riskiryhmissä. Ohjelman pituuden lisäksi positiivisten tulosten saavuttamiseen ja pysyvyyteen vaikuttavat eri kohderyhmien tarpeiden huomiointi ja erilaiset henkilökohtaiset tapaamiset.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todistettu, että työpaikalla toteutetuilla interventioilla voidaan tukea terveyttä ja työkykyä, mutta nimenomaan tulosten pysyvyydestä ei ole ollut varmuutta.

Työpaikkojen työhyvinvointihankkeet ovat usein lyhyitä, vuoden tai kahden mittaisia projekteja.

– Nyt tehty tutkimus osoittaa, että johdonmukainen, pitkäjänteinen, kahdeksan vuoden toteutus auttaa saavuttamaan riittävän suuren osan henkilöstöstä positiivisten terveysvaikutusten aikaansaamiseksi, väitöstutkija Antti Äikäs Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo tiedotteessa.

Nyt julkaistujen tutkimustulosten mukaan työhyvinvointiohjelman palveluihin osallistuu niin matalan, keskitason kuin hyvänkin terveyskunnon omaavia, kunhan tuki tarjotaan heidän erilaiset tarpeensa huomioiden.

Toinen mielenkiintoinen havainto tehtiin, kun vertailtiin pysyviin terveysarvojen parannukseen yltäneitä ja ei-yltäneitä henkilöitä.

– Pysyviin tuloksiin vaikuttivat korkeampi ryhmä- ja kokonaiskontaktien määrä sekä henkilökohtaiset kohtaamiset valmentajien kanssa. Elektroniset kontaktit eivät edistäneet tuloksia. Tulokset antavat viitteitä siitä, että inhimillistä kontaktia tarvitaan edelleen digitalisoituvassa maailmassa.

Tutkimukseen osallistui suomalaisen puunhankintaorganisaation 651 työntekijää, joista suurin osa oli toimihenkilöitä ja miehiä. Työhyvinvointiohjelma toteutettiin vuosien 2010–2017 aikana ja siihen kuului yli 120 erillistä palvelua. Puolet palveluista toteutettiin työaikana ja puolet työntekijän omalla vapaa-ajalla.

Tutkimustulosten perusteella 58 prosenttia työsuhteessa olleista henkilöistä osallistui työhyvinvointiohjelman palveluihin. Keskimäärin yli 80 prosenttia osallistui terveyskunnon kartoituksiin.

Ohjelman ensimmäisen neljän vuoden aikana 67 prosenttia työntekijöistä teki elämäntapamuutoksen ja 23 prosenttia onnistui pysyvissä terveysarvojen muutoksissa. Vastaavat lukemat ohjelman jälkimmäisen neljän vuoden aikana olivat 55 ja 18 prosenttia.

Terveysmuutoksia arvioitiin kyselyn ja yhdeksän terveysmuuttujan avulla kolmessa eri mittauspisteessä. Kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi ohjelman terveysvaikutukset positiiviksi ja suuruudeltaan keskitasoisiksi.

Lue myös: