Turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut eivät toteutuneet tasa-arvoisesti ja oikein kaikkialla Suomessa vuonna 2015. Tuoreen tutkimuksen mukaan palvelujen järjestämiseen liittyvät vaikeudet johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin, yli 32 000. Terveyspalvelujen kysynnän äkillinen kasvu ajoi kunnissa ja alueilla työskentelevät viranomaiset etsimään omia ratkaisuja terveyspalvelujen järjestämiseen.

Lopputuloksena turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut olivat erilaisia eri paikoissa. Esimerkiksi pääsy neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluihin ei toteutunut samalla tavalla kaikkialla Suomessa. Myös laintulkinta oli alkuun ristiriitaista. Myöhemmin STM:n alaisuuteen perustettiin poikkihallinnollinen ryhmä edistämään koordinaatiota.

– Turvapaikanhakijoiden terveyspalvelujen toteuttamiseen liittyvät ongelmat kyllä tunnistettiin, mutta niihin ei kyetty reagoimaan tarpeeksi voimakkaasti, sanoo THL:n vieraileva tutkija Otto Helve.

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto toimii Suomessa osin erillään julkisesta terveydenhuollosta. Vastaanottokeskukset ja yksityiset toimijat tuottavat suuren osan turvapaikanhakijoiden terveyspalveluista. Palveluiden järjestämisestä vastaa sisäministeriö, kun taas kunnalliset terveyspalvelut ovat sosiaali- ja terveysministeriön alla.

– Jatkossa turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut tulisi järjestää osana yleistä terveydenhuoltoa ja yhteisen ohjaus- ja valvontajärjestelmän mukaisesti. Lisäksi terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja eri toimijoiden rooleja tulisi selkeyttää, Otto Helve sanoo.

Tutkimus Suomen turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisesta on julkaistu Health Policy -lehdessä.