Sukupuoli-identiteetin tutkimuksissa olevat henkilöt miettivät perheen perustamista kuten muukin väestö, vaikka Suomen nykyinen translaki edellyttää henkilön lisääntymiskyvyttömyyden todistamisen ennen kuin sukupuolen juridinen korjaaminen on mahdollista. Tämä ilmenee Duodecim-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, josta tiedottaa THL.

Hormonaaliset tai kirurgiset sukupuolenkorjaushoidot heikentävät hedelmällisyyttä joko tilapäisesti tai pysyvästi.

Tutkimus perustuu 2016–2017 kerättyyn kyselytutkimukseen henkilöiltä, joilla oli hoitokontakti Helsingissä (Hyks) tai Tampereella (Tays) sukupuoli-identiteetin tutkimusjakson tai korjaushoitojen vuoksi. Vastanneita oli 103 ja heidän keski-ikänsä oli 26 vuotta. Heistä vain 8 prosentilla oli lapsia. Suurin osa tutkittavista oli saanut hormonihoitoja, mutta vain alle kymmenesosan sukusoluja oli talletettu.

Tietoa transvanhemmuudesta tarvitaan

Suurin osa lapsettomista vastanneista koki, että ei halua vanhemmaksi tai ettei vanhemmuus ole heille tällä hetkellä ajankohtaista. Haluttomuus vanhemmuuteen liittyi vastanneilla vaikeuteen saada omia biologisia lapsia, ristiriitaan oman kehon ja raskauden välillä sekä nykyisiin yhteiskunnallisiin säädöksiin. Tutkittavista kuitenkin 14 koki, että heidän odotuksensa vanhemmuutta kohtaan olivat sukupuolenkorjaushoitojen aikana muuttuneet.

Vastanneilta myös kysyttiin, miten yhteiskunta voisi helpottaa mahdollisuuksia transvanhemmuuteen. Tärkeimmät esille tulleet teemat olivat sukupuolineutraalin termistön käyttäminen, sukusolujen talletuksen helpottaminen ja translain uudistus. He myös toivoivat, että tietoa transvanhemmuudesta ja hoitojen vaikutuksista hedelmällisyyteen jaettaisiin laajemmin terveydenhuollossa sekä päättäjille.

”Tutkimuksen tulosten perusteella on tärkeää, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistetaan lainsäädännöstä. On myös pohdittava, miten varmistetaan yhdenvertainen oikeus niin biologiseen lisääntymismahdollisuuteen kuin adoptioon”, sanoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta tiedotteessa.

Tällä hetkellä mahdollisuudet sukusolujen, erityisesti munasolujen, talletukseen sukupuoli-identiteetin poliklinikan tutkimusten ja hoidon aikana vaihtelevat eri yliopistosairaaloissa. Sukupuoli-identiteetin korjaushoidot myös yleensä ajoittuvat ikään, jolloin vanhemmuus ei ole ajankohtaista. Siksi hoitoihin hakeutumista harkitseville ja sukupuoli-identiteetin poliklinikan potilaille tulisi olla tarjolla monipuolisesti tietoa hoitojen vaikutuksista lisääntymiskykyyn ja hedelmällisyyden palautumisen ja adoption näkökohtiin.

YK tunnustaa oikeuden vanhemmuuteen perusihmisoikeutena.