Imeväisikäisen suoliston mikrobiston bakteerit ja niiden tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot voivat vaikuttaa siihen, millainen riski lapsella on sairastua astmaan myöhemmällä iällä.

Tämä selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta, jonka tekemiseen ovat osallistuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijat.

Tutkimuksessa havaittiin, että etenkin alatiesynnytys ja rintaruokinta tukivat astmalta suojaavan mikrobiston muodostumista kahden kuukauden iässä. Vastaavasti mikrobiston kehittymistä häiritsivät keisarinleikkauksella syntyminen ja äidin raskausajan tupakointi.

Vuoden ikäisenä myöhemmän astman riskiä vähensi mikrobiston koostumuksen kypsyneisyys, johon liittyi tiettyjä lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavien bakteerien runsaus. Aiempien kokeellisten tutkimusten mukaan suolistobakteerien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot tukevat keuhkoissa tulehdusta sääteleviä mekanismeja, mikä voisi selittää yhteyttä niitä tuottavien mikrobien ja pienemmän astmariskin välillä.

Vuoden ikäisillä etenkin varttuminen maatilalla, ruoan monipuolistuminen ja rintaruokinnan lopettaminen tukivat astmalta suojaavaa mikrobikoostumusta.

– Maatilalla varttumisen astmalta suojaava vaikutus on ollut pitkään tiedossa, ja aikaisemmatkin tutkimuksemme ovat viitanneet siihen, että suojavaikutus liittyy lapsen altistumiseen tietynlaisille mikrobeille. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että pieni osa tästä maatilojen suojavaikutuksesta voi selittyä suolistomikrobiston kypsymistä edistävillä tekijöillä, sanoo THL:n erikoistutkija Pirkka Kirjavainen tiedotteessa.

Suolistomikrobiston koostumus muuttuu hyvin voimakkaasti ensimmäisen elinvuoden aikana, mikä voi vaikuttaa myös esimerkiksi lapsen immunologiseen kehittymiseen.

– Tuloksemme tukee ajatusta, että suolistomikrobiston muutoksilla on yhteys astmariskiin vaikuttaviin mekanismeihin. Vauvaikäisten mikrobiston koostumuksen muodostumista voitaisiin mahdollisesti tukea astman ehkäisemiseksi, yksinkertaisimmillaan aluksi rintaruokinnalla ja myöhemmin oikealla tavalla ruokavaliota monipuolistaen, Kirjavainen sanoo.

Tutkimusta varten tutkittiin yli 600 eurooppalaisen lapsen suolistomikrobiston koostumus.