Jos vanhempi kokee oireilevansa sisäilman vuoksi, hän myös todennäköisemmin ajattelee lapsensa oireiden johtuvan koulun sisäilmasta.

Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen (Ttl) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, joka julkaistiin The Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Lisäksi, kun vanhemmat kertoivat oireilevansa sisäilmasta, raportoivat myös heidän lapsensa kyselyssä enemmän koulun sisäilmaan liittyviä oireita.

Tiedetään, että käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta terveydelle ovat yhteydessä lisääntyneeseen oireista kertomiseen. Käsitykset vaikuttavat myös siihen, millaisia tulkintoja oireista ja kehon reaktioista tehdään.

–Mitä vakavampia oireita vanhempi itse koki, sitä todennäköisemmin hän raportoi lapsen saavan oireita koulun sisäilmasta, kertoo professori Jukka Pekkanen THL:stä tiedotteessa.

Pekkasen mukaan vanhemman kokemilla oireilla oli voimakkaampi vaikutus raportointiin kuin sillä, kuinka paljon oireita epäpuhdas sisäilma tai kosteusvauriot lisäsivät.

Tutkimuksen tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseissä huomioitiin koulurakennusten sisäilman laatu. Tulokset pysyivät samoina silloinkin, kun otettiin huomioon vanhempien ja lasten allergiset sairaudet sekä perheen sosioekonominen tilanne. Yhdenmukainen tulos havaittiin kahdessa erillisessä aineistossa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta kyselytutkimusaineistoa.

HEKS - alakoulujen sisäilmakysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen Helsingissä 2017-2018 -aineisto muodostui 1617 alakouluikäisen lapsen vastauksesta ja kunkin lapsen toisen vanhemman vastauksesta. Sekä lapsi että vanhempi täyttivät oman kyselylomakkeensa.

Toinen aineisto oli Kansallinen sisäilmakartoitus 2018. Kyselyyn vastasi 611 vanhempaa, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

– Kun sisäilmakyselyjen tuloksia tulkitaan tai oireilevan lapsen hyvinvointia edistetään, on tärkeää huomioida, että oireiden raportointiin liittyy monta tekijää, Pekkanen sanoo.