Suomalaisten kenties suurin yksittäinen terveysriski on tunnistettu. Se on ravintomme, kävi ilmi tänään julkaistusta Ruokaviraston, THL:n ja Helsingin yliopiston selvityksestä.
EU-tasolla arvioidaan, että elintarvikkeisiin liittyvät biologiset, kemialliset ja ravitsemukselliset tekijät aiheuttivat vuonna 2015 yhteensä 32 700 menetettyä haittapainotettua elinvuotta (DALY) miljoonan henkeä kohti. Suomessa vastaava arvio oli 31 500 DALYa.
Haittapainotettu elinvuosi mittaa eri sairauksien ja riskitekijöiden merkitystä koko väestölle aiheutuvan haitan kannalta. Siihen sisältyvät sekä ennenaikaisten kuolemien takia menetetyt että sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet.
Ruokaturvallisuutta sekä terveyden että talouden näkökulmasta – ensimmäistä kertaa kuulemma näin laajasti – tarkastelleessa selvityksessä arvioitiin noin kymmentä elintarvikkeiden biologista ja kemiallista vaaraa sekä ravitsemuksellista riskiä.
Valvonnan ja sairastuvuuden kustannusten sekä tutkittujen tekijöiden aiheuttaman tautitaakan lisäksi arvioitiin keinoja vähentää valvontakustannuksia tai tautitaakkaa.
Selvityksessä käytiin erikseen läpi esimerkiksi listerian, noroviruksen, toksoplasman, trikinellan, lyijyn, aflatoksiinien ja dioksiinien terveysvaikutuksia ja osuutta suomalaisten tautitaakkaan.
Tämä taustana sille, mihin selvityksessä päädyttiin: suurimmat suomalaisten tautitaakkaan vaikuttavat asiat tarkastelluista ovat liian vähäinen hedelmien käyttö, liian runsas suolan saanti ja liian vähäinen kasvisten käyttö. Liian suuri tyydyttyneen rasvan saanti tulee neljäntenä, mutta DALYina mitattuna selvästi noita kolmea tekijää taaempana.
Entä keinot tautitaakan vähentämiseksi? Tutkimus nosti siis kirkkaasti esiin esimerkiksi sen, että hedelmien ja kasvisten arvonlisäveron poisto olisi tehokkain skenaario tautitaakan vähentämiseksi, ainakin niistä keinoista, joita selvityksessä tarkasteltiin.
Syy on se, että alvin muutoksen vaikuttavat koko kansan syömistottumuksiin. Tällä hetkellä hedelmillä ja kasviksilla on 14 prosentin arvolisävero.
Tutkimuksen mukaan arvonlisäveron poisto hedelmiltä ja kasviksilta vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia 5,8 miljoonalla eurolla.
Selvitys listasi joitakin keinoja tautitaakan vähentämiseksi (kts faktalaatikko), mutta samalla löytyi yksi kohde, jonka valvontaa voisi lieventää. Kyseessä on trikinellavalvonta.
Työryhmä esittää, että trikinellan valvontaa voisi rajata vain sianlihaa vieviin teurastamoihin. Sillä ei olisi juurikaan vaikutusta kansanterveyteen, mutta valvontakustannukset vähenisivät noin 40 prosenttia, mikäli sianruhoista tarkastettaisiin vain puolet.
Elintarvikkeiden muuta valvontaa ei tutkijoiden mukaan ole syytä vähentää.
Voit tutustua selvitykseen täällä.
*
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla tänne saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ilmaiseksi.
*
Lue myös:
