Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä on tunnistanut yli 120 migreeniriskiin liittyvää DNA-aluetta. Tutkimus kolminkertaisti tunnettujen migreenin geneettisten riskitekijöiden määrän.
Nyt tunnistettujen 123 geenialueen joukossa on myös kaksi erityisen kiinnostavaa löydöstä. Niillä on yhteys hiljattain hyväksyttyihin migreenin täsmälääkkeisiin. Geenilöydökset tukevat migreenin neurovaskulaarista syntymekanismia
Maailman suurimmassa migreenitutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan lisää migreenille ylipäätään altistavia geenimuotoja ja vertaamaan aurallista ja auratonta migreeniä sairastavien potilaiden riskigeenejä.
Yhteisiä alttiustekijöitä
Tulokset osoittivat, että osa alttiustekijöistä on yhteisiä molemmille migreenityypeille. Osa taas vaikuttaisi lisäävän pelkästään jommankumman migreenityypin riskiä. Pelkästään auralliselle migreenille altistavia geenialueita tunnistettiin kolme ja pelkästään aurattomalle migreenille puolestaan kaksi. Tutkimus auttaa ymmärtämään eri migreenityyppien biologisia syitä ja voi nopeuttaa uusien lääkehoitojen kehittämistä.
Perinnöllisten riskitekijöiden tärkeä rooli migreenissä on osoitettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Tähän saakka on kuitenkin jäänyt epäselväksi, vaikuttavatko samat geenit molempien migreenimuotojen eli aurallisen ja aurattoman migreenin taustalla. Aurallisessa migreenikohtauksessa päänsärkyä edeltää näköhäiriö tai jokin muu aistioire.
Eri migreenityypit
Migreenin tautimekanismia ei tarkasti tunneta, mutta sekä hermosolut että pään verisuonet vaikuttaisivat osallistuvan migreenikohtauksen syntyyn.
Tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa migreenin neurovaskulaarista teoriaa ja osoittivat, että sekä hermoston toimintaan että verisuonten supistumiseen liittyvät geneettiset tekijät vaikuttavat migreenialttiuteen.
”Sen lisäksi, että pystyimme tunnistamaan kymmeniä täysin uusia migreenin riskitekijöitä, pystyimme ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään myös eri migreenityyppien genetiikkaa, tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Heidi Hautakangas Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista sanoo tiedotteessa.
Uusia lääkkeitä
Uusille migreenilääkkeille olisi suurta tarvetta. Tutkimusryhmän mukaan yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä liittyykin migreenin täsmälääkkeisiin.
Uusimpien migreenilääkkeiden teho perustuu kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin vaikutuksen estoon. Kyseisen peptidin pitoisuus on koholla migreenikohtauksen aikana. Se laajentaa verisuonia ja välittää kipua.
Yksi nyt tunnistetuista geenialueista sisältää tämän nimenomaisen CGRP-neuropeptidin tuottamiseen tarvittavat geenit. Myös toinen uudenlaisen migreenin täsmälääkkeen kohdemolekyyli, HTR1F-geenin koodaama serotoniinireseptori, sijaitsee eräällä nyt löydetyistä uusista geenialueista. Lääke vähentää kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli CGRP:n aktiivisuutta.
”Migreenitutkimuksien näytemäärää kannattaa pyrkiä kasvattamaan vieläkin suuremmaksi tulevaisuudessa”, tutkimusta johtanut Matti Pirinen Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Nature Genetics -tiedejulkaisussa helmikuun alussa julkaistut tulokset perustuvat yli 102 000 migreenipotilaan ja yhteensä yli 873 000 osallistujan genomitietoon
Lue seuraavaksi:
