Ilmastonmuutos uhkaa mielenterveyttä, ja se lisää altistumista äärimmäisten sääolosuhteiden ja luonnonmullistusten aiheuttamille sosiaalisille ja taloudellisille häiriöille. Ilmastokriisi aiheuttaa eksistentiaalisesta uhasta johtuvaa ahdistusta.

Professori Katariina Salmela-Aron mukaan Suomessa nuoret aikuiset ottavat ilmastokysymykset erittäin vakavasti mutta samalla monet nuoret voivat huonosti ja se heijastuu myös ilmastoahdistuksena.

– Kun ajatellaan ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden lisääntymistä kaikkialla maailmassa, negatiiviset tunteet, kuten ahdistuneisuus ja huoli ilmastoon liittyvistä riskeistä, voivat lisätä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen, Salmela-Aro toteaa tiedotteessa.

Salmela-Aro tutki kansainvälisten kollegojensa kanssa, kuinka negatiiviset ilmastoon liittyvät tunteet liittyvät nuorten uneen ja mielenterveyteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmastoahdistusta tutkitaan näin laajalla aineistolla. Otos koostui yhteensä 25 maan yliopisto-opiskelijoista (n=10143, keski-ikä 23 vuotta, naisia 63 %) sekä Norjan kansallisesti edustavasta otoksesta (n=1015). 25 osallistujamaata jaettiin länsimaihin ja ulkopuolisiin maihin.

Länsimaiksi luokiteltiin Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Suomi, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta, kun taas Kiina, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit, Romania, Venäjä, Slovakia, Tansania ja Uganda luokiteltiin ulkopuolisiksi maiksi.

Tutkimus. Suomessa ilmastoahdistuksen yhteys mielenterveyteen oli voimakkainta kaikkien maiden vertailussa. Helsingin yliopisto

Suomesta tutkimukseen osallistui 633 henkilöä. Suomi sijoittui 25 maan joukossa kuudenneksi ilmastonmuutokseen liittyvässä ahdistuksessa, ja Suomessa ilmastoahdistuksen yhteys mielenterveyteen oli voimakkainta kaikkien maiden vertailussa.

Eniten ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta koettiin Brasiliassa. Suomea lähimpänä kansainvälisessä tutkimuksessa olivat Australia ja Kanada.

– Kaiken kaikkiaan havaitsimme, että ilmastoon liittyvät negatiiviset tunteet lisäävät unettomuusoireita ja laskevat itsearvioitua mielenterveyttä useimmissa maissa.

Ilmastoon liittyvät negatiiviset tunteet lisäsivät unettomuutta kaikissa 25 maassa. Negatiivisten tunteiden suhde unettomuusoireisiin oli merkittävä kaikissa maissa paitsi Kiinassa, Italiassa, Japanissa, Malesiassa, Norjassa, Slovakiassa ja Tansaniassa.

Negatiiviset ilmastoon liittyvät tunteet korreloivat käänteisesti mielenterveyden kanssa, mutta tämä korrelaatio ei ollut merkittävä Italiassa, Japanissa, Malesiassa eikä Tansaniassa. Korrelaatio ilmastoon liittyvien negatiivisten tunteiden ja unettomuusoireiden välillä oli länsimaissa ja muissa kuin länsimaissa lähes samankaltainen.

Negatiivisten ilmastoon liittyvien tunteiden ja itsearvioidun mielenterveyden välinen korrelaatio oli kuitenkin erilainen länsimaissa verrattuna muihin kuin länsimaihin. Länsimaissa suhde oli merkittävästi vahvempi.

Ilmastoon liittyvät negatiiviset tunteet ovat yhteydessä unettomuusoireisiin ja mielenterveyden ongelmiin. Lisäksi unettomuusoireet liittyvät sukupuoleen. Naisvastaajat ilmoittivat keskimäärin suuremmista unettomuusoireista ja keskimäärin heikommasta mielenterveydestä.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että ilmastonmuutoksesta johtuvat psykologiset stressitekijät liittyvät merkittävästi nuorten mielenterveyteen monissa maissa, Salmela-Aro toteaa.

Kansainvälinen tutkimus on tarpeen, jotta saataisiin empiiriset arviot mielenterveyteen kohdistuvista ainutlaatuisista haasteista, joita emotionaaliset negatiiviset reaktiot aiheuttavat.

Tutkimusartikkeli Negative emotions about climate change are related to insomnia symptoms and mental health: Cross-sectional evidence from 25 countries ilmestyi hiljattain Current Psychology-julkaisussa.

Katariina Salmela-Aro aloittaa syksyllä 2021 akatemiaprofessorina ja on mukana monitieteisessä akateemikko, professori Markku Kulmalan johtamassa ClimComp-konsortiohankkeessa, jolle Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen. Hanketta johtaa Ilmakehätieteiden keskus INAR. Mukana on myös ilmatieteenlaitos.

Salmela-Aro johtaa kasvatustieteellisen tiedekunnan osuutta hankkeessa, ja hän haluaa tutkia ja edistää panostamista ilmastonmuutokseen kouluissa ja koulutuksessa.

ClimateComp kehittää monitieteisen ryhmän kanssa interventioita ja muokkaa koulu- ja yliopisto-opiskelua, joka sytyttäisi nuorten kiinnostuksen ilmasto-asioihin ja vähentäisi nuorten ilmastoahdistusta. Akatemiahankkeessa tutkitaan nuorten tunteita, kiinnostusta, ja taitoja autenttisissa tilanteissa muun muassa uusilla innovatiivisilla ilmastokursseilla reaaliaikaisesti käyttäen uutta teknologiaa.

– Näin pystymme tunnistamaan optimaalisia oppimisen ja innostuksen hetkiä. Ahaa-hetket ovat oppimisessa erittäin tärkeitä. Ne voivat myös suojata ilmastoahdistukselta.

Hankkeessa tehdään kiinteää yhteistyötä myös opettajien kanssa ja käytetään uudenlaisia innovatiivisia projektioppimisen menetelmiä.