Yhdysvalloissa tutkijat ovat huolestuneita siitä, miten moni amerikkalainen on kadottanut hajuaistinsa covid-19-sairauden jälkeen. Tutkimus aiheesta julkaistiin viime torstaina JAMA-tiedejulkaisussa ja siitä uutisoi muun muassa CNN.

Tutkimuksessa arvioitiin, että vähintään 700 000:lla amerikkalaisella hajuaisti ei ollut palautunut normaaliksi puolen vuoden jälkeen sairastamisesta. Todellisuudessa hajuaistimuutoksista kärsivien määrä on oletettavasti vielä suurempi, kyse voi olla miljoonista ihmisistä.

Ennen pandemiaa Amerikassa oli laskettu olevan reilut 13 miljoonaa yli 40-vuotiasta ihmistä, joilla oli hajuaistin ongelma (olfactory dysfunction). Tutkijat totesivat, että aiheesta tarvitaan kiireellisesti lisää tutkimustietoa, jotta koronasta johtuvaa hajuaistin puutosta osattaisiin hoitaa.

Haamuhajuja ja sosiaalista stressiä

CNN:n haastatteleman asiantuntijan mukaan muutokset hajuaistissa saattavat kuulostaa vähäpätöiseltä ongelmalta, mutta todellisuudessa aistin puuttumisella on monenlaisia vaikutuksia.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään esimerkiksi se, että verrattuna muuhun väestöön hajuaistin puutoksesta kärsivillä oli kaksinkertainen riski syödä pilaantunutta ruokaa. Lisäksi hajuaistin puuttuminen on tutkimuksissa yhdistetty masennukseen. Hajuaistin puuttuminen voi vaikuttaa myös ruokahaluun ja sosiaalisiin suhteisiin jos ihminen ei itse huomaa haisevansa.

Koronan sairastaneet ihmiset eivät välttämättä menettäneet hajuaistiaan kokonaan vaan osalla hajuaisti meni sekaisin ja todellisen hajun tilalla tuntui jokin aivan muu haju, esimerkiksi kukkakimppu haisi hikisiltä jaloilta.

Tutkijat tunnistivat myös ”haamuhajun”, jolloin ihmiset haistoivat hajuja joita ei todellisuudessa ollut, esimerkiksi jatkuvaa palaneen hajua.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi covid-sairaus vaikuttaa hajuaistiin. Yleensä alle 80-vuotiailla hajuaisti ei muutu yhtäkkiä ellei nenään tai päähän kohdistu jokin onnettomuus. Viruksista johtuvat pitkäkestoiset hajuaistin muutokset ovat ennen koronaa olleet harvinaisia.

Amerikassa hajuaistipuutosta on yritetty hoitaa eräänlaisella ”nenän fysioterapialla”, jossa hajuja opetellaan tunnistamaan uudelleen, mutta hoito ei ole auttanut kaikkia potilaita.