Keskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset sijoitetaan täysiaikaisina syntyneitä lapsia todennäköisemmin kodin ulkopuolelle lastensuojelun tukitoimena. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehdystä väestötutkimuksesta.

– Tämän tutkimuksen perusteella juuri keskosuus vaikuttaisi olevan itsenäinen riskitekijä varhaislapsuuden vastoinkäymisille, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Eero Kajantie tiedotteessa.

Keskosuuden taustalla olevat seikat, kuten vanhempien sosioekonominen asema, vanhempien ikä, sisarusten lukumäärä tai ikäero, eivät tutkimuksen perusteella selitä keskosuutta suurempaa todennäköisyyttä tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Myöskään äidin raskaushäiriöt tai syntyneen lapsen krooniset sairaudet eivät vaikuta asiaan.

Tutkimus ei suoraan kerro, miksi keskoset ja lähes täysiaikaisina syntyneet lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle nuorempina ja muita todennäköisemmin.

– Lievästikin keskosena syntyneen lapsen hoito ja huolenpito eroavat merkittävästi täysiaikaisena syntyneen hoidosta erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana, sanoo tutkija Suvi Alenius tiedotteessa.

Perheet eivät välttämättä tiedä tarjolla olevasta tuesta ja palveluista tai ne saatetaan kokea pirstaleiseksi ja niiden saaminen hankalaksi. Usein tuen saaminen edellyttää perusteluja sekä sellaista vanhempien aktiivisuutta, johon heidän aikansa ja resurssinsa eivät kuormittuneessa tilanteessa välttämättä riitä.

– Olisi tärkeää, että terveyden- ja sosiaalihuollossa ja esimerkiksi päivähoidossa tunnistettaisiin nykyistä selkeämmin, että keskosuus on riskitekijä varhaislapsuuden poikkeaville tapahtumille. Oikea-aikainen ja helposti saavutettava tuki voi ehkäistä ongelmien kasvamista perheissä ja esimerkiksi lastensuojelun tarvetta, Alenius jatkaa.

Koko väestössä noin kolme lasta sadasta sijoitetaan jossakin vaiheessa lapsuutta kodin ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa laskettiin, että keskosilla on vähintään puolitoistakertainen todennäköisyys tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Myös lähes täysiaikaisina, eli raskausviikoilla 37–38, syntyneillä todennäköisyys on hieman suurentunut.

Riski on suurin pikkulapsivaiheessa (0–5 vuoden iässä), joka kuormittaa monin tavoin perhe-elämää. Tutkimuksessa ei havaittu eroja eri raskausviikoilla syntyneiden kesken, kun lapsi sijoitettiin kodin ulkopuolelle yli 5-vuotiaana.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun keskosuuden vaikutusta kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskiin tutkitaan siten, että huomioidaan kaikki keskosuuden asteet aina lievästä ennenaikaisuudesta erittäin ennenaikaiseen syntymään sekä lapsen ikä ensimmäisen sijoituksen alkaessa.

Tulokset pohjautuvat ”Suomessa 1987–90 syntyneiden kohortti” -tutkimukseen. Tässä osatutkimuksessa huomioitiin Suomessa asuvat perheet, joissa syntyi vuosina 1987–1990 yksösraskaudesta elävä lapsi. Tutkimus kattoi yhteensä 193 033 lasta, heidän vanhempansa ja mahdolliset sisarukset. Lapsista 8 356 syntyi keskosena ja 32 989 raskausviikoilla 37–38. Tutkimuksessa yhdistettiin THL:n ylläpitämät syntyneiden lasten rekisteri, lastensuojelurekisteri, epämuodostumarekisteri ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri väestörekisterin ja Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ILMAISEKSI, Klikkaa tästä.