Itsetuhoisuuden vuoksi hoidossa olleiden elinajan odote on jopa 18 vuotta muuta väestöä lyhyempi, juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin.

Vaikka potilaat olivatkin olleet itsetuhoisen käyttäytymisen vuoksi hoidossa, heidän kuolinsyynsä ei lopulta yleensä liittynyt itsetuhoisuuteen.

Karoliinisen instituutin ja Uumajan yliopiston uusi tutkimus tarkasteli yli 185 000 itsetuhoisen käyttäytymisen vuoksi vuosien 1970 ja 2010 välillä hoidossa olleiden tietoja. Tutkijat esimerkiksi havaitsivat, että itsemurhaa yrittäneellä 20-vuotiaalla miehellä eliniän odote oli tasan 18 vuotta muuta väestöä lyhyempi, naisilla vastaavasti 11 vuotta lyhyempi.

50-vuotiailla elinajan odote lyheni miehillä 10 ja naisilla 8 vuotta. Sukupuolten välinen ero oli hävinnyt 70-vuotiailla – tuolloin elinajan odote lyheni 4 vuodella.

Kuolinsyy itsetuhoisuuden vuoksi hoidossa olleilla oli yleisemmin jokin sairaus.

Tutkijoiden mielestä tulokset paljastavatkin epätasa-arvoisuuden hoidossa: psykiatriset potilaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.

– Aiemmat tutkimuksemme osoittavat, että psykiatriset potilaat saavat huonompaa hoitoa ei-psykiatrisiin sairauksiin ja oireyhtymiin, Karoliinisen instituutin dosentti Rickard Ljung sanoo tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin Acta Psychiatrica Scandinavica -tiedelehdessä.