Influenssan riski munuaisensiirron jälkeen on viisinkertainen ja influenssan vuoksi sairaalahoidon tarve on nelinkertainen muuhun väestöön verrattuna, kertoo tuore tutkimus.

Husissa tehtyyn rekisteritutkimukseen koottiin kaikki laboratoriokokein varmennetut influenssatapaukset sekä influenssan vuoksi sairaalahoitoon joutuneet munuaisensiirtopotilaat vuosilta 1995–2017, ja heitä verrattiin muuhun väestöön.

Tavoite oli selvittää, kuinka suuren terveysriskin laboratoriotutkimuksin varmennettu influenssa aiheuttaa munuaisensiirtopotilaille.

Tutkimuksessa selvisi, että influenssan aiheuttamat terveysriskit olivat merkitsevästi suuremmat munuaisensiirtopotilailla kuin muulla väestöllä, kertoo tiedotteessa nefrologian erikoislääkäri Ilkka Helanterä Hus Vatsakeskuksen elinsiirto- ja maksakirurgialta.

Influenssan riski munuaisensiirron jälkeen on viisinkertainen ja influenssan vuoksi sairaalahoidon tarve on nelinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi influenssaan sairastuneista viisi prosenttia menehtyi ja sairaalahoidossa olleista peräti 9 prosenttia menehtyi.

Munuaisensiirron saaneilta tulisi Helanterän mukaan ottaa influenssa-aikana flunssan kaltaisten oireiden ilmennyttyä influenssatesti aiempaa herkemmin. Hän suosittelee myös influenssarokotetta.

Tutkimuksessa yllätti se, että iäkkäillä munuaisensiirtopotilailla tutkitut suhteelliset riskit olivat pienimmät. Tämä saattaa Helanterän mukaan johtua siitä, että kyse on valikoituneesta joukosta ja iäkkäillä on vähemmän sosiaalista kanssakäyntiä kuin nuorilla.

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan lähes 4 000 munuaiselinsiirron saanutta henkilöä ja seuranta-aika kattoi yli 37 000 potilasvuotta. Influenssa todettiin vuosittain noin 10–70 munuaisensiirtopotilaalla. Influenssojen määrä on selvästi lisääntynyt munuaisensiirtopotilailla viime vuosina.

Suurentuneen influenssariskin taustalla on elinsiirron jälkeen aloitettava koko elämänmittainen elinsiirteen hyljintää estävä lääkitys. Lääkkeen heikentämä immuniteetti jättää elinsiirteen rauhaan, mutta sen haittavaikutuksena on infektioiden suurentunut riski.

Tähän asti on tiedetty, että monet herpesvirukset, kuten sytomegalovirus ja mononukleoosia aiheuttava EBV-virus, voivat aiheuttaa vakavia infektioita elinsiirtopotilaille, samoin polyoomavirukset munuaisensiirron jälkeen. Siksi näiden virusten aiheuttamia tartuntoja seurataan ja seulotaan elinsiirtopotilailla.

Juuri julkaistu tutkimus on ensimmäinen osa laajempaa hanketta, jossa kartoitetaan infektiotautien epidemiologiaa munuaisensiirtopotilailla Husin elinsiirtorekisterin sekä THL:n tartuntatauti- sekä Hilmo-hoitoilmoitusrekisterien avulla.