Ikääntyneiden fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta voi mitata sekä kotioloissa että tutkimuskeskuksessa, osoittaa Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen uusi tutkimus.

Ikääntyneiden ihmisten tutkimuksessa haasteena on saada mukaan myös kunnoltaan ja terveydeltään heikentyneet henkilöt.

Ikääntyneet henkilöt, joilla on heikko terveys, osallistuivat epätodennäköisemmin mittauksiin, jotka edellyttivät tutkimuskeskuksessa käymistä. Samaten he todennäköisemmin kieltäytyivät liikemittareiden käyttämisestä.

– Jotta vanhenemisen vaikutuksesta toimintakykyyn saataisiin mahdollisimman hyvä kuva, olisi tärkeä saada mukaan myös henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Taina Rantanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, tiedotteessa.

– Myös terveydeltään heikentyneet ihmiset pystyvät osallistumaan moniin testeihin, ja heidän tuloksensa ovat tieteellisesti luotettavia, yliopistotutkija Erja Portegijs jatkaa tiedotteessa.

Kotona tehtäviin suorituskyvyn ja fyysisen aktiivisuuden tutkimuksiin on saatu mukaan myös huonokuntoisia ihmisiä. Tutkimustilanteeseen liittyy kuitenkin enemmän kontrolloimattomia tekijöitä kuin mittauksiin, joita toteutetaan tutkimuskeskuksessa tai kehoon kiinnitettyjen kiihtyvyysantureiden avulla. Toisaalta tutkimuskeskukseen saapuminen vaatii tutkittavalta enemmän ponnisteluja ja suurempaa sitoutumista.

– Tutkimustulokset osoittivat, että kotona ja tutkimuskeskuksessa saadut tai liikemittareilla mitatut fyysisen suorituskyvyn ja fyysisen aktiivisuuden mittaustulokset olivat yhteydessä toisiinsa. Tasoeroista huolimatta tarkastellut muuttujien väliset yhteydet olivat samanlaisia sekä hyväkuntoisilla henkilöillä että henkilöillä, joiden terveys tai toimintakyky oli heikentynyt tai joiden aktiivisuus oli vähäistä verrattuna terveempiin henkilöihin, Portegijs kertoo.

Mittaustavasta riippumatta yhteydet eri terveyden, toimintakyvyn ja aktiivisuuden indikaattoreiden välillä olivat samankaltaisia. Keskimääräistä terveempien henkilöiden valikoituminen enemmän ponnistelua tai sitoutumista vaativiin tutkimusvaiheisiin ei selkeästi vaikuttanut tuloksiin.

Tutkimus on osa laajempaa AGNES hanketta. Siihen osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä suurin osa osallistui sekä kotihaastatteluun että toimintakykymittauksiin tutkimuskeskuksessa, jossa molemmissa mitattiin kävelynopeutta ja kädenpuristusta. Lisäksi noin puolet tutkittavista piti kotioloissa kaksi liikemittaria noin viikon ajan sekä vastasi fyysistä aktiivisuutta koskevaan kyselyyn.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto sekä Suomen Akatemia.

Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta. Jyväskylän yliopistolla GEREC on osaa liikuntatieteellistä tiedekuntaa.