Vuoden kestävä liikuntaharjoittelu parantaa merkittävästi ikääntyneiden elämänlaatua niillä, joilla on hauraus-raihnausoireyhtymä (gerastenia) tai sen esiaste. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) tehdystä tutkimuksesta selvisi, että kotiharjoitteluun osallistuneet ikääntyneet säilyttivät elämänlaatunsa, kun taas vertailuryhmässä olevilla elämänlaatu heikkeni merkittävästi.

Fysioterapeutin ohjaama kotiharjoittelu kahdesti viikossa vähensi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä gerasteniaa sairastavilla. Sen sijaan niillä, joilla oli gerastenian esiaste, liikuntaharjoittelu ei vähentänyt palveluiden käyttöä ja jäi kustannuksiltaan tavanomaista hoitoa kalliimmaksi.

Kotiharjoittelun avulla ei tutkimuksen mukaan pystytty lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia kahden vuoden aikana.

– Vaikka pitkäkestoinen kotona toteutettu liikuntaharjoittelu ei pidentänyt kotona-asumisaikaa, on elämänlaadun säilymisellä todella suuri vaikutus hyvinvointiin, kertoo väitöskirjatutkija Sara Suikkanen tiedotteessa.

Gerastenia on ikääntyneillä esiintyvä oireyhtymä, joka heikentää elimistön kykyä kestää stressitekijöitä, kuten infektioita. Se myös hidastaa toipumista ja pidentää sairaalajaksojen pituutta. Gerasteniaan ei ole lääkehoitoa. Sen keskeisiä hoitomuotoja ovat liikuntaharjoittelu ja tasapainoinen ruokavalio.

– Gerastenia kasvattaa palveluntarvetta ja lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. On tärkeää löytää toimintatapoja, joilla gerastenian tuomaa painetta sosiaali- ja terveyspalveluille voidaan vähentää ja ikääntyneiden hyvinvointia voidaan kohentaa, jatkaa Suikkanen.

Tutkimukseen rekrytoitiin vuosina 2014–2016 yhteensä noin 300 Etelä-Karjalaista kotona asuvaa, vähintään 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Tunnin mittainen liikuntaharjoittelu tutkittavan kotona sisälsi yksilöllisesti suunniteltuja lihasvoima-, tasapaino-, liikkuvuusharjoitteita sekä toiminnallisia harjoitteita, joiden haastavuutta lisättiin muun muassa nilkkapainojen ja tasapainotyynyjen avulla.

Kotona toteutetun harjoittelun ohjauksesta vastasivat 24 fysioterapeuttia seitsemästä eri fysioterapiayrityksestä. Yksi fysioterapeutti vastasi yhden tutkittavan koko vuoden harjoittelusta.

Tutkimuksen päärahoittajia ovat Eksote ja Kela. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of the American Medical Directors Association -julkaisussa.