”Fitnesselämäntapa”, johon kuuluu runsas määrä liikuntaa ja maltillinen energiansaanti, ei uuden suomalaistutkimuksen valossa näytä lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta nimittäin ilmenee, että fitnessurheilu ja siihen yhdistetty merkittävä painonpudotus ovat yhteydessä suotuisampaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiiliin.

Tutkimuksessa fitnesskilpailijoita tutkittiin ennen kilpailua edeltävää 3–4 kuukauden dieettiä, kilpailun jälkeisenä aamuna sekä 3–4 kuukauden mittaisen palautumisjakson jälkeen. Verrokkeina toimi kontrolliryhmä, joka koostui saman ikäisistä ja kokoisista naisista, jotka eivät pudottaneet painoaan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiin väestötason aineistosta poimittuihin saman ikäisiin ja painoisiin naisiin.

Tutkimuksen mukaan saman ikäisiin ja painoisiin naisiin verrattuna sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat fitnessurheilijoilla pienemmät jo ennen merkittävää painonpudotusta.

Riskitekijät parantuivat entisestään painonpudotuksen ja siihen liittyvän rasvan lähdön seurauksena.

Fitnessurheilijoiden suotuisia tuloksia näyttäiskini selittävän etenkin erot henkilöiden kehonkoostumuksessa ja erityisesti rasvamassan määrässä.

Tutkijoiden mukaan lisätutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärretään tarkemmin esimerkiksi toistuvien kisadieettien mahdollisesti aiheuttamat pidempiaikaiset vaikutukset.