Tuoreen tutkimuksen perusteella ei ole olemassa mitään yhtä, kaikille ihmisille mahdollisimman terveellistä ruokavaliota. Niin paljon yksilöllinen aineenvaihdunta vaikuttaa kehomme ravinnonkäyttöön, New Scientist kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin niin perimän, suoliston mikrobiston kuin elintapojenkin vaikutusta aineenvaihduntaan. Tutkittavat söivät kahden viikon tutkimusjaksolla keskenään samanlaisia aterioita.
Tutkittavina oli 1 002 tervettä aikuista Isosta-Britanniasta. Joukossa oli sekä identtisiä ja epäidenttisiä kaksospareja että henkilöitä, jotka eivät olleet muille tutkittaville lähisukua.
Tutkimuksen perusteella ihmisten aineenvaihdunnan vasteissa aterioihin oli jopa kymmenkertaisia eroja. Mittauskohteina olivat muun muassa veren glukoosi-, insuliini- ja triglyseridirasvojen arvot. Kaikkien kolmen korkeat arvot syömisen jälkeen ovat lihavuuden riskitekijöitä ja muiden paitsi insuliinin myös diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
– Jokainen reagoi yksilöllisellä tavalla samaan ruokaan, tutkimusta johtanut professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta kiteyttää tutkimustulokset.
Tämä merkitsee sitä, että jollekulle hyvin terveellinen ruokavalio voi olla toiselle epäterveellinen.
Tutkijat tarkkailivat myös tutkittavien unta, liikuntaa ja nälkäisyyttä sekä keräsivät heiltä ulostenäytteitä suolistomikrobiston tutkimiseksi. Spector sanoo odottaneensa ennalta, että perimällä olisi suuri vaikutus aineenvaihduntavasteisiin.
Näin ei kuitenkaan ollut. Perimän vaikutus oli hämmästyttävän vähäinen, ja monet identtiset kaksosetkin reagoivat ruokiin hyvin eri tavoin. Esimerkiksi hyvin rasvaisen aterian vasteeseen perimä ei vaikuttanut käytännössä lainkaan.
Myös glukoosivasteet olivat vain noin 30-prosenttisesti geneettisiä. Suolistomikrobisto, vuorokausirytmi sekä liikunta ja unen laatu ja määrä vaikuttivat vasteisiin huomattavasti enemmän.
Myös ajoituksella on merkitystä. Suomessa moni tuntee sanonnan aamiaisesta päivän tärkeimpänä ateriana, mutta tämä pätee vain osaan ihmisistä. Joillakuilla ihmisillä ruoka näyttää sulavan parhaiten aamulla, kun taas toisten aineenvaihduntaan ei ollut merkitystä sillä, mihin aikaan päivästä ateria nautittiin.
Tutkimus antaakin selvää näyttöä siitä, että ei ole olemassa kaikille sopivaa ”ihmedieettiä”. Jos optimaalinen ruokavalio yksilölle on löydettävissä, se on todennäköisesti hieman erilainen kuin hänen perheenjäsenilleen ja ystävilleen paras ruokavalio. Lisäksi muiden elämäntapojen muuttuminen voi vaikuttaa siihen, mistä sopivin ruokavalio milloinkin koostuu.
Tim Spector itse kertoo syöneensä vuosia tonnikala-maissivoileipiä, joiden luuli sopivan itselleen hyvin. Vastaavien veriarvomittausten mukaan kuin tutkittavilla hän kuitenkin havaitsi, etteivät tällaiset leivät itse asiassa sovi terveyden kannalta kovin hyvin juuri hänelle.
Tutkimusryhmä kehitti myös tekoälytyökalun ennustamaan ihmisten aineenvaihduntavasteita ruoille heidän perimänsä, mikrobistonsa, liikuntatapojensa, unensa ja aiempien mitattujen vasteidensa perusteella.
Tällä hetkellä Zoe-niminen yritys Britanniassa tekee tekoälytyökalulla kuluttajatestejä, ja se on tulossa pian sovelluksena markkinoille ainakin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.
Useat ravitsemustieteen tutkijat, jotka eivät olleet mukana tekemässä tutkimusta, pitävät sen tuloksia hyvin mielenkiintoisina ja todennäköisesti alaa selvästi eteenpäin vievinä. Perimän osuuden selvittämiseksi oli tärkeää, että tutkimukseen osallistui useita identtisiä kaksospareja.
Tutkimus julkaistiin Nature Medicine -sarjassa.
