Diabeteksen maailmanlaajuiset kustannukset ovat jo yli 720 miljardia euroa vuodessa. Joidenkin maiden kohdalla tauti on niin yleinen, että se uhkaa romuttaa niiden terveydenhuoltojärjestelmän, sanoo uusi ja laajin koskaan tehty tutkimus diabeteksen yleisyydestä maailmassa.

Arvostetussa The Lancet -lehdessä keskiviikkona julkaistu tutkimus vertaili diabeteksen yleisyyttä aikuisissa miehissä ja naisissa vuosien 1980 ja 2014 välillä. Tutkimukseen kerättiin dataa 751 eri väestötutkimuksesta niin, että yhteensä mukana oli 4,4 miljoonaa aikuista suurimmasta osasta maailman maita. Tyyppien 1 ja 2 diabetesta ei aineistossa eroteltu toisistaan.

Ikästandardisoitujen mittarien perusteella miesten diabetes on maailmanlaajuisesti yli kaksinkertaistunut 34 vuodessa – vuonna 1980 sitä sairasti 4,3 prosenttia, vuonna 2014 yhdeksän prosenttia miehistä. Naisista diabetesta sairasti 36 vuotta sitten viisi prosenttia, vuonna 2014 7,9 prosenttia. Missään maailman maassa diabetes ei ole vähentynyt suhteessa vuoteen 1980.

Kun vuonna 1980 diabetesta sairasti 108 miljoonaa aikuista, oli sama lukema vuonna 2014 jo 422 miljoonaa. Noin 40 prosenttia kasvusta selittyy väestönkasvulla ja ikääntymisellä ja 29 prosenttia taudin yleistymisellä. Loput selittää näiden kahden syyn vuorovaikutus.

Mukana tutkimuksessa oli niin Maailman terveysjärjestö WHO kuin myös lähes 500 eri tutkijaa ympäri maailmaa. Kuopion sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus SVVT oli mukana tutkimusmateriaalina.

Kehittyvät maat ovat suurimmissa vaikeuksissa

Suomessakin diabeteksen yleisyyden kasvu on ollut nopeaa. Sitä sairastaa noin 500 000 suomalaista, joista jopa noin 150 000 tietämättään. Tyypin 1 diabetesta Suomessa sairastaa 50 000 ihmistä.

– Suomessa isoin ongelma on tyypin 1 diabetes, jonka osuus on maailman suurin. Syytä ei tiedetä edelleenkään kunnolla, vaikka tutkimusta on tehty paljon, sanoo The Lancetin julkaisemassa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston dosentti ja Itä-Suomen yliopiston epidemiologian professori emeritus Jukka T. Salonen.

Myös Suomessa diabetes on yleistynyt nopeasti ja sen hoito vastaa noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista. Kaikkein suurimmat ongelmat tauti aiheuttaa kuitenkin kehittyvissä maissa, Salonen sanoo.

–Ongelmamaat ovat erityisesti Lähi-Idässä ja Aasiassa. Esimerkiksi Kiinan ja Intian tilanne on todella huono.

Intiassa diabetes maksaa tutkimuksen mukaan jo 63 miljardia euroa vuodessa. Kiinassa kustannukset ovat 148 miljardia ja Yhdysvalloissa 92 miljardia euroa. Laskelmissa ei edes ole mukana diabeteksen takia menetettyjä työpäiviä, eli toisin sanoen todelliset kustannukset ovat todennäköisesti paljon suuremmat.

– Monissa maissa terveysarvoja ei mietitä yhteiskunnallisessa suunnittelussa lainkaan, ja niinpä pelkkä diabeteksen hoito saattaa murskata kokonaisten maiden talouksia. Täältä Suomesta asiantuntijan on ehkä helppo huudella, mutta terveyspolitiikassa näitä asioita ei voi tuoda liikaa esille.

Tärkein syy diabeteksen yleistymiseen on länsimaistumiskehitys, jolla Salonen viittaa erityisesti ruokavalion muuttumiseen nopeasti epäedulliseksi.

– Tarttuvat taudit ja sydänverisuonisairaudet ollaan saamassa pikkuhiljaa kuriin. Aikaisemmin ennustettiin, että psyykkisistä sairauksista tulisi suurin ongelma tulevaisuudessa, mutta niiden kasvu on ollut huomattavasti ennustettua hitaampaa, Salonen sanoo.

Sen sijaan muistisairaudet lisääntyvät vauhdilla, ja vielä Alzheimerin tautia ja muita nopeammin lisääntyy diabetes.

– Liikapainon nopea lisääntyminen on perinteisin lääketieteen keinoin mahdoton hoidettava. Se on kulttuurinen ja yhteiskuntasidonnainen ongelma, johon pitäisi tarttua poliittisesti, Salonen sanoo.

Salonen oli aikoinaan mukana Pohjois-Karjala-projektissa. Sen kokemusten perusteella hän ei oikein jaksa uskoa ihmisten valistamiseen ja neuvojen antamiseen kampanjoilla.

– Hintapolitiikka ja elintarviketuotantoon vaikuttaminen verotuksella ja muilla keinoilla olisivat paljon tärkeämpiä. Tässä on vain niin suuret eturistiriidat kansanterveyden ja teollisuuden ja toisaalta maiden välisen kilpailun välillä. Hyvänä esimerkkinä EU kielsi Suomen sokeriveron.

Lisää dieettiopetusta lääkäreille

Toisaalta myös perusterveydenhuolto pystyy vaikuttamaan diabetekseen ennaltaehkäisevästi.

– Valitettavasti vain edes julkisella puolella ennaltaehkäisyyn ei kiinnitetä juuri lainkaan huomiota. Sote-uudistuksessa olisi mahdollisuus lisätä tähän resursseja, Salonen sanoo.

Jokaisessa terveydenhuoltokontaktissa olisi Salosen mukaan tärkeää paneutua dieettiasioihin. Ruokavalion käyttöä hoidossa opetetaan Suomessa liian vähän.

– Yritin aikoinani tuoda tätä Kuopiossa opetukseen. Varsinkin Helsingissä ollaan hyvin vanhanaikaisia, eli dieettiopetusta ei lääkäreillä käytännössä ole.

Jos lääkäreillä olisi parempi tietämys ja keinovalikoima ruokavalioiden suhteen, julkisessa keskustelussa ei Salosen mukaan välttämättä näkyisi yhtä paljon kansanterveyden kannalta haitallisia puheenvuoroja.

YK:n tavoitteena on pysäyttää aikuisten diabeteksen yleistyminen vuoden 2010 tasolle viimeistään vuonna 2025. Jos 2000-luvun trendit jatkuvat, tavoitteen pääsyn todennäköisyys on miehillä maailmanlaajuisesti alle yksi prosentti ja naisilla prosentti.

Maailman terveyspäivän teemana on tänä vuonna diabetes. Päivää vietetään torstaina 7. huhtikuuta.