Ristiriitaiset ohjeistukset suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien käytöstä aiheuttavat hämmennystä hoitotyöntekijöissä. Eri tahot ovat ohjeistaneet hoitotyöntekijöitä käyttämään tietyillä hoitotyön alueilla kankaisia kasvomaskeja potilaiden sekä itsensä suojaamiseen.

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on laatinut terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun tutkimusnäytön koosteen kankaisten kasvomaskien käyttöön liittyvistä riskeistä.

Koosteen tavoitteena on selventää kangasmaskien käyttöön liittyviä riskejä ja osoittaa niiden käyttöön liittyvien ohjeistusten tarvetta.

Osassa ohjeista sanotaan, että hoitotyöntekijä voi käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, kankaista kasvomaskia tai esimerkiksi huivia oman itsensä suojaamiseen kotihoidossa niissä tilanteissa, joissa hoidettavalla ei ole COVID-19-taudin oireita.

– Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimusnäyttöön pohjautuvan kannanoton mukaan kankaisia kasvomaskeja ei tulisi käyttää terveydenhuollossa, ja jos niitä joudutaan käyttämään asianmukaisten suu-nenäsuojusten puuttuessa, tulee niiden käyttöön liittyvät riskit olla tiedossa ja ohjeistusten selkeät, kertoo tutkija ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen varajohtaja Heidi Parisod tiedotteessa.

– Halusimme laatia tutkimusnäytöstä koosteen, jotta hoitotyöntekijöillä ja muilla terveydenhuollossa toimivilla olisi käytettävissä tutkittua tietoa kankaisista kasvomaskeista ja niiden käyttöön liittyvistä riskeistä, Parisod jatkaa.

Hotuksen laatima tutkimusnäytön kooste osoittaa, että kankaisten kasvomaskien antama suoja on vähäinen verrattuna kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin.

– Tutkimuksissa on todettu, että kankaiset kasvomaskit voivat päästää lävitseen jopa lähes 97 prosenttia viruspartikkeleista. Siten niiden käyttöön liittyy moninkertainen riski saada kuumeinen hengitystieinfektio kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin verrattuna, kertoo tutkija Lotta Hamari tiedotteessa.

– Kankaisten kasvomaskien laadussa voi myös olla suurempaa kirjavuutta kuin esimerkiksi kirurgisissa suu-nenäsuojuksissa. Lisäksi kankaisten kasvomaskien suojateho näyttää selvästi heikkenevän jo muutaman pesukerran jälkeen, Hamari täsmentää.

Kankaisten kasvomaskien käyttö on tutkimusnäytön ja WHO:n mukaan perusteltua harkitusti vain silloin, jos muita suojavarusteita ei ole saatavissa.

– Oikein käytettynä kankaiset kasvomaskit voivat antaa pienen lisähyödyn verrattuna siihen, että maskia ei olisi lainkaan.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että erityisesti kankaisten kasvomaskien kanssa samanaikaisesti on tärkeää toteuttaa myös muita COVID-19-taudilta suojaamiseen tarkoitettuja varotoimia ja huolehtia kasvomaskien oikeanlaisesta käytöstä.

– Olemme kuulleet hoitotyöntekijöiltä karuja esimerkkejä siitä, kuinka kankaisia kasvomaskeja jopa viedään työpäivän päätteeksi kotiin pestäväksi. Työnantajien tulisi antaa työntekijöilleen selkeät ja yhdenmukaiset ohjeet siitä, kuinka kangasmaskien käytön kanssa tulee samanaikaisesti toteuttaa muita varotoimia sekä miten kankaisten kasvomaskien riittävän tiheä vaihto ja oikeanlainen pesu voidaan käytännössä turvallisesti toteuttaa. Muutoin niillä voidaan saada aikaan jopa enemmän haittaa kuin hyötyä, Parisod kiteyttää.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.