Joukko yhdysvaltalaisen Duke-yliopiston tutkijoita on selvittänyt erilaisten kasvomaskien tehokkuutta koronaviruksen ehkäisemisessä, kertoo CNN.

Viime perjantaina julkaistussa tutkimuksessa tehtiin yksinkertainen testi, jossa käytettiin lasersädettä, linssiä, matkapuhelinta ja tietokonealgoritmia.

– Lasersäde heijastetaan laatikon läpi vasemmalta oikealla. Kamera puolestaan asetettiin laatikon takaosaan nauhoittamaan. Lisäksi laatikon edessä oli reikä, josta maskia testaava henkilö puhui laatikkoon, tutkija Martin Fischer sanoi CNN:lle.

Ideana oli, että puhuessa syntyvät hengityspisarat lentävät suoraa laseriin, jossa ne voidaan kuvata näkyvinä kameralla. Lopuksi algoritmi laskee kuvassa näkyvien pisaroiden määrän.

Yhdysvaltalaiset terveysviranomaiset ovat CNN:n mukaan jo pitkään korostaneet, että kasvomaskit ovat tehokkaita välineitä pandemian torjumisessa. Monessa osavaltiossa on otettu käyttöön erilaisia maskipakkoja.

Tutkijat kuitenkin havaitsivat, että jotkut naamarit ovat lähes hyödyttömiä tai jopa haitallisia koronan torjunnassa.

Kokeessa testattiin yhteensä 14 erilaista saatavilla olevaa kasvomaskia. Jokainen maski testattiin 10 kertaa. Lisäksi jokaisen testihenkilön puhe testattiin ensin ilman maskia.

Mukana kokeessa oli muun muassa N95-hengityssuojain, joka on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. Se oli myös odotetusti testin tehokkain suoja.

Lisäksi hyvän suojan tarjosivat kolmikerroksiset kirurgiset maskit ja puuvillaiset maskit, joita monet valmistavat kotona.

Koeasetelma. Tutkijoiden mallinnus näyttää, miten testi käytännössä toteutettiin. Lasersäde näkyy kuvassa vihreällä. Vasemmassa alanurkassa näkyy hengityspisaroita.

Sen sijaan esimerkiksi lenkkeilijöiden käyttämät fleece-kankaasta valmistetut kaulurit toimivat todella huonosti. Tutkijoiden mukaan fleece-maski näytti jopa lisäävän hengityspisaroiden määrää, sillä se hajottaa suurempia pisaroita pienemmiksi. Ne taas kulkeutuvat helpommin ilmaan.

– Tämä todella yllätti meidät. Haluamme kuitenkin korostaa, että kasvomaskeja kannattaa käyttää mutta kuitenkin vain sellaisia, jotka todella toimivat, Fischer sanoi.

Myös kasvoille taitellut tavalliset huivit ja neulotut kasvomaskit osoittautuivat heikoiksi teholtaan.

Tutkimus sai alkunsa siitä, että Duken lääketieteen laitoksen professori auttoi paikallista avustusryhmää ostamaan maskeja ihmisille. Professori halusi varmistaa, että ryhmän ostamat maskit ovat myös todella tehokkaita.

Loppujen lopuksi syntyi testi, joka on varsin yksinkertainen. Fischerin mukaan esimerkiksi kokeeseen tarvittava laser maksaa vain 200 euroa. Lisäksi tarvitaan myös älypuhelin, linssi ja musta laatikko.

Maskit. Tutkimuksessa testattiin yhteensä 14 erilaista maskia.

Fischer ei kuitenkaan suosittele virittämään testiä kotona, sillä voimakas laser voi pahimmillaan aiheuttaa silmävaurioita. Toisaalta hän toivoo, että sekä julkiset että yksityiset tahot voisivat ottaa testin käyttöönsä. Sen avulla voidaan hänen mukaansa edistää tietoutta maskien toimivuudesta. Kokeen käyttö voi myös estää heikkotehoisten tai jopa haitallisten maskien valmistusta ja käyttöä.

– Tämä on erittäin tehokas visuaalinen työkalu. Sen avulla voidaan lisätä tietoisuutta siitä, että hyvin yksinkertaiset naamarit, kuten nämä kotitekoiset puuvillamaskit, toimivat todella hyvin, Fischer sanoi.

Tukijoiden mukaan laitteistolla voi testata maskien tehoa myös yskimisen ja aivastamisen suhteen.