Koodien avulla on tarkoitus helpottaa tiedon keräämistä palliatiivisen hoidon laadusta, jotta tietoja voitaisiin vertailla kansallisella tasolla. Siten myös toimintaa voidaan kehittää ja potilaiden alueelliseen epätasa-arvoisuuteen hoidon saamisessa olisi helpompaa puuttua.
Uudet koodit käyttöön etenkin lääkäreille
THL julkisti viime viikon keskiviikkona esiselvityksen palliatiivisen hoidon laaturekisterin edellytyksistä. Samassa projektissa luotiin myös uudet palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit. THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar ja tutkija Pirita Forsius toivovat, että etenkin lääkärit ottaisivat uudet koodit käyttöön THL:n koodistopalvelimelta.
"Ja antaisivat palautetta niistä. Kun niistä saadaan käyttökokemuksia, niitä voidaan myös kehittää jatkossa. Siten niistä saadaan toimiva työkalu sekä ammattilaisten työhön että toimivaan raportointiin", Forsius sanoo.
Tällä hetkellä ei systemaattista seurantaa
Tällä hetkellä seurantatietoa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei kerätä systemaattisesti. Kerättävä tieto on hajanaista, eikä se sellaisenaan riitä kattavaan seurantaan.
"Sen takia haluaisimme kansallisen palliatiivisen hoidon laaturekisterin, jossa tiedot olisivat koottuna ja käyttökelpoisessa muodossa. Näin voitaisiin seurata ja arvioida, missä laatu on hyvä ja mitä kehittämistarpeita on. Tällä hetkellä tilastot laahaavat perässä."
THL:ltä 50 kohtainen laatukriteeristö
THL on luonut palliatiivisen hoidon asiantuntijoiden kanssa laatukriteerit, joiden tulee toteutua, jotta hoito olisi laadukasta. Kriteereitä on yhteensä 50. Samalla on koottu ehdotuksia siitä, mitkä asiat voisivat toimia laadun seurannan indikaattoreina.
Niiden avulla laadun toteutumista voitaisiin mitata. Indikaattoreiden toimivuutta täytyy vielä testata, arvioida ja määrää mahdollisesti karsia, jotta niitä voi hyödyntää kansallisessa laadun seurannassa, tutkijat kertovat.
Palliatiivisen hoidon kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Lue myös:
