Miksi ihmiset käyttävät vaihtoehtohoitoja tai suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin?

Tätä selvittää suomalaisyliopistojen uusi tutkimushanke, joka pureutuu näihin ilmiöihin liittyvään lääketiedekriittisyyteen Suomessa.

– Tavoitteena on selvittää sosiaalisia ja kulttuurisia syitä lääketiedekriittisyyteen aikana, jota leimaavat muuttuvat terveyskäsitykset, auktoriteettien kyseenalaistaminen, terveyden kaupallistuminen sekä valinnanvapauden korostuminen, tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Uutta hankkeessa on se, että niin sanottujen maallikoiden esittämän kritiikin lisäksi siinä tutkitaan myös terveydenhuollon sisäistä keskustelua ja kiistoja aiheeseen liittyen.

– Etsimme haastateltavaksi esimerkiksi vaihtoehtohoitoja harjoittavia tai rokottamista kyseenalaistavia lääkäreitä ja hoitajia.

Alustavien haastattelujen perusteella näyttää siltä, että terveydenhuollossa on halukkuutta tuntea ja tunnustaa erilaisia tapoja hoitaa terveyttä. Vuolannon mukaan terveydenhuollon kenttä ei myöskään näytä sisäisesti täysin yhtenäiseltä suhtautumisessa rokotteisiin ja vaihtoehtohoitoihin, vaan erityisesti historiallisessa materiaalissa näkyy paljon viitteitä jännitteistä ja erilaisista suhtautumistavoista.

Tutkijoiden mukaan lääketiedekriittisyys ei ole uusi asia, vaan kyse on syvälle moderniin juurtuneesta ilmiöstä. Sen muodot ovat kuitenkin vaihdelleet eri aikakausina.

Tutkijoiden mielestä kuva ilmiön taustoista onkin puutteellinen. Siksi sosiologista, historiallista ja terveystieteellistä tutkimusta yhdistävä hanke pyrkii lisäämään tietoa ja ymmärrystä lääketiedekriittisyydestä ja sen historiasta.

– Aiheeseen liittyvä julkinen keskustelu on kärjistynyttä, joten luotettavan tiedon tuottamiseksi tarvitaan neutraalia otetta, tutkijatohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta toteaa tiedotteessa.