Imeväisten vaikealle hengitystieinfektiolle bronkioliitille altistavista uusista geenimuodoista on saatu uutta tietoa.

Keuhkoputkihaarojen tulehdus on yleisin syy pienten lasten sairaalahoitoon Suomessa.

Merkittävimmät bronkioliitille altistavat geenimuodot löydettiin Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa KCND3-, NKG2D- ja CDHR3-geenien alueelta.

Useat löydetyistä geenimuodoista vaikuttivat läheisten geenien ilmentymiseen tai niiden tuottamien proteiinien määrään.

KCND3- ja CDHR3-geenit on aiemmin yhdistetty astmaan. NKG2D on tärkeä immuunipuolustuksen geeni.

Tieto altistavista geeneistä auttaa ymmärtämään bronkioliitin taustalla olevia biologisia mekanismeja ja taudin yhteyttä astmaan.

Aiempaa kokonaisvaltaisempi tieto bronkioliitin geneettisistä ja molekyylibiologisista syistä auttaa suunnittelemaan yksilöllisempiä hoitoja ja kehittämään kokonaan uusia hoitomuotoja.

Bronkioliitin tehokas ehkäisy ja hoito vaikuttavat hengitysterveyteen myös pitkällä aikavälillä vähentämällä astman riskiä myöhemmin elämässä.

Väitöstutkimuksessa tehtiin koko perimän kattava assosiaatiokartoitus, jossa analysoitiin noin viisi miljoonaa geenimuotoa yli tuhannen suomalaisen ja ruotsalaisen henkilön perimästä tapaus-verrokkiasetelmassa.

Lupaavimpia löydöksiä tutkittiin edelleen riippumattomissa tutkimusväestöissä.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin bronkioliittialttiuteen mahdollisesti liittyvää geenialuetta meta-analyysillä, joka toteutettiin suuressa eurooppalaisessa tutkimusväestössä.

Bronkioliittia aiheuttavat yleiset hengitystievirukset, useimmiten RSV.

Lähes jokainen lapsi sairastaa RSV-infektion kahteen ikävuoteen mennessä, mutta vain osalle heistä kehittyy vaikea bronkioliitti.

Lapsuusiässä sairastettu vakava bronkioliitti voi lisätä astman riskiä myöhemmin elämässä.