Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa on löydetty kolme toisistaan selkeästi erottuvaa vuorokausirytmiprofiilia.
Erot näkyivät erityisesti lämpötilavaihteluiden ajoituksessa ja voimakkuudessa ja kehon lämpötilan keskiarvossa. Profiilit vaikuttavat muun muassa siihen, millaiseksi uni-valverytmi muodostuu, ja siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa säännöllisen rytmin ylläpitäminen yksilölle on.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun algoritmin avulla on tunnistettu selkeitä sisäisen kellon toimintaprofiileja, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan Pesosen mukaan soveltaa esimerkiksi lääketieteessä ja uni-interventioissa.
– Tätä uutta tietoa voidaan soveltaa yöunen kohentamiseksi niin terveysneuvonnassa ja elintapaohjauksessa kuin uni-valverytmin häiriöiden diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa, hän sanoo.
Kehon sisäinen kello tahdistaa vuorokausirytmiä ja säätelee noin 24 tunnin syklejä eri ruumiintoiminnoissa.
Myös kehon lämpötilan vaihtelu on syklistä ja seuraa noin 24 tunnin rytmiä.
Kehon lämpötilaa mittaamalla voidaan seurata yksilön sisäisen kellon toimintaa ja yksilöllisiä piirteitä.
Tutkimuksessa selvitettiin sitä, onko olemassa erilaisia sisäisen kellon säätelemiä vuorokausirytmiprofiileja ja minkälaisia nämä profiilit ovat ominaisuuksiltaan.
– SleepHelsinki! -tutkimuksessa seurattiin noin 300 helsinkiläisen nuoren ihon lämpötilan vaihtelua minuutti minuutilta kolmen vuorokauden ajan, kertoo tutkija, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksessa käytettyjä aikasarja-aineistoja ryhmiteltiin datalähtöisesti yksilöiden lämpötilasignaalien pohjalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin ohjaamatonta oppimismallia.
Tutkimuksen mukaan nuorilla, joilla oli säännöllisin ja aikaisin unirytmi, oli myös suurimmat vaihtelut ihon lämpötilassa, eli sisäisen kellon signaalivoimakkuus oli selkein.
Nuorilla, joilla oli viivästynyt eli hyvin myöhäinen unirytmi, lämpötilavaihtelut eivät olleet yhtä voimakkaita ja selkeitä. Näillä nuorilla sisäinen kello myös jätätti jonkin verran, eli vuorokauden pituus oli heillä noin 15 minuuttia muita pidempi.
Sisäisen kellon samatahtisuus uni-valverytmin kanssa on tärkeää esimerkiksi sairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa.
Lisäksi se vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelyyn ja tunteiden säätelyyn.
