Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alkanut kerätä äidinmaitonäytteitä. Näytteitä tutkimalla on tarkoitus selvittää, miten suomalaiset äidit ja lapset altistuvat ympäristömyrkyille.

Tutkijoiden kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin ja muovin lisäaineisiin.

”Tulokset auttavat meitä selvittämään, miten suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan edelleen vähentää, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta tiedotteessa.

Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa ja rintaruokinnan edistämisessä.

Tutkimukseen rekrytoidaan äitejä Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa.

Synnyttäneiden osastoilla henkilökunta kertoo äideille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja jakaa kiinnostuneille osallistumispaketit. Kuopiossa ja Rovaniemellä rekrytointi on jo alkanut, Helsingissä se aloitetaan lähiviikkoina. Tavoitteena on löytää 100 osallistujaa jokaiselta paikkakunnalta.

Synnyttänyt äiti osallistuu tutkimukseen niin, että hän kerää kotona usean viikon aikana yhteensä sata millilitraa äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen. Äidit postittavat nämä THL:ään Kuopioon näytteiden analysointia varten, ja myöhemmin he saavat kuulla omat tuloksensa.

”Maitoa saa kerätä vain silloin, jos lapselta jää sitä yli, ensisijaisesti on huolehdittava lapsen ravinnosta”, sanoo THL:n tutkija Riikka Airaksinen.

Ympäristömyrkkyjen määrät äidinmaidossa ovat nykyisin pieniä.

Nyt alkanut äidinmaidonnäytteiden tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Perspektiiviä ympäristömyrkkyjen tilanteeseen on jo yli 30 vuoden ajalta, ja äidinmaidon kannalta näkymä on valoisa.

Suomessa ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.

Tutkimuksessa mitattavat aineet ovat laajalle ympäristöön levinneitä kemikaaleja, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. Itämeren rasvaisen kalan ja kalatuotteiden tiedetään olevan tärkeä altistumislähde Suomessa, mutta rajoitustoimien ansiosta pitoisuudet kalassa ja siten myös ihmisten altistuminen myrkyille ovat laskeneet voimakkaasti.

Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maailmanlaajuisen äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimuksen vuonna 1987, ja sen päätyttyä THL on jatkanut tutkimusta Suomen osalta. Äidinmaitonäytteitä on aiemmin kerätty Suomessa vuosina 1987, 1993–1994, 2000, 2005 ja 2010.