Muun muassa molekyylilääketieteen, evoluutiobiologian sekä taloustieteen asiantuntijoista koostuva monitieteellinen suomalaistutkijoiden ryhmä toivoo Suomen tehostavan koronatoimiaan. Päättäjille useita kannanottoja kohdistanut Eroon koronasta -ryhmä julkaisi uuden raporttinsa tiistaina.

Pandemian torjunnan toinen erä -niminen muistio sisältää muun muassa kahdeksan keskeistä toimenpidesuositusta, joista tarkemmin alla.

Ryhmä toteaa, että kevään ja alkukesän 2020 aikana Suomi onnistui koronavirusepidemian tukahduttamisessa.

”Vaara ei ole kuitenkaan ohi, ja olemme nyt syksyllä uuden haasteen edessä. Pandemia jyllää voimalla maailmalla, ja tartunnat ovat lähteneet uudelleen kasvuun monessa maassa. Uuden epidemian uhka on kasvanut myös Suomessa”, ryhmä toteaa.

”Elokuun alkuun mennessä Suomi on luopunut lähes kaikista epidemian tukahduttamiseksi ja estämiseksi asetetuista rajoitteista. Nykytiedon valossa on erittäin suuri riski, että epidemiaa palaa etenkin kun ihmisten välisen kanssakäymisen määrä kasvaa merkittävästi kesän jälkeen.”

Ryhmä arvioi, että Suomen strategian perusta eli testaa-jäljitä-eristä-ketju ”ei tällä hetkellä toimi tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti”. Testaamisen ja jäljittämisen tehostamisen lisäksi ryhmä esittää tartuntoja ennaltaehkäiseviä toimia, ”jotka kuitenkin rajoittavat normaalia elämää ja taloudellista toimintaa mahdollisimman vähän”.

”Epidemian hallinnan kulut ovat vain murto-osa sulkutoimenpiteiden kuluista ja onnistuessaan tukevat talouden toipumista”, ryhmä perustelee ennaltaehkäisyn tarvetta.

”Esitämme siksi maskien käyttöä tarvittaessa, etätyön suosimista edelleen, ja täsmärajoitteita ns. superleviämistapahtumien riskin madaltamiseksi. Näitä toimenpiteitä tulee olla valmius jatkaa, kunnes suomalaiset on rokotettu tai epidemian uhka on muuten väistynyt.”

Ryhmän 8 keskeistä toimenpidesuositusta

1. Tehostaa ja nopeuttaa testausta ja jäljitystä

Ryhmän mukaan koronatestien tulokset tulee saada nopeammin terveydenhuollon käyttöön, jotta epidemiaa on mahdollista hallita altistuneiden kontaktien jäljityksen avulla. Oleellinen tavoite olisi saada tulokset vähintään vuorokauden sisällä testin otosta, muistiossa todetaan, kun nykyisin analysointivaihe kestää 1-3 vuorokautta.

Jäljityksen tehokkuus sanelee toisen aallon koon, ryhmä arvioi.

2. Estää uudet tartuntaketjut parantamalla karanteenia ja eristystä

”Koska tartuntaa ei aina havaita testeissä, tartunnalle mittavasti altistuneet lähikontaktit tulisi aina määrätä 14 päivää kestävään karanteeniin testituloksesta riippumatta. Karanteenijärjestelyjä tulee tukea mikäli karanteenin omaehtoinen järjestäminen on haasteellista”, ryhmä kirjoittaa.

Kirjoittajien mukaan myös altistajien oireettomat lähikontaktit tulee ohjata kattavasti koronatestiin.

3. Tiedottaa jäljityksen tehokkuudesta

Ryhmän mukaan tartuntojen jäljitystiedot tulisi kerätä maanlaajuiseen tietokantaan, jotta ”tilannekuvan muodostaminen on mahdollista”.

4. Suosittaa tai jopa määrätä kasvomaskien käyttö erityisesti ruuhkaisissa suljetuissa tiloissa

Ryhmän mukaan kasvosuojat eli maskit ovat tehokas keino vähentää koronavirustartuntoja ja viruksen aiheuttamaa kuolleisuutta, ja niiden käyttöä väestössä suosittelee myös WHO yhdistettynä muihin leviämisen ehkäisykeinoihin.

”Kaikki suu-nenäsuojukset suojaavat muita ihmisiä käyttäjänsä uloshengitysilmassa olevilta taudinaiheuttajilta, myös koronaviruksilta”, ryhmä summaa tutkimustietoa.

”Maskit suojaavat myös käyttäjäänsä, niiden laadusta ja käyttötavasta riippuen.”

Ryhmän mielestä ”yleistä väestötasoista maskien käyttöä tulee suositella ennen kaikkea aktiivisilla epidemia-alueilla”.

”Maskeja tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa ilmanvaihto on huono ja turvaetäisyyksien pitäminen on vaikeaa, kuten esimerkiksi joukkoliikennevälineissä ja sisätiloissa kokoontuessa.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:ltä odotetaan parhaillaan suositusta kasvomaskien käytöstä ainakin ruuhkaisissa joukkoliikennevälineissä.

5. Estää tartuntojen saapumista maan rajojen yli lisäämällä testausta ja tiukentamalla karanteenia

Ryhmä pitää nykyistä Suomeen tulevien matkustajien omaehtoista karanteenia väljänä ja katsoo, että matkustusrajoitusten piirissä olevista maista tulijat pitäisi lisäksi testata kolmen toisiaan täydentävän strategian avulla.

”Negatiivinen testitulos ei kuitenkaan takaa, että tartuntaa ei ole. Siksi tarvitaan myös karanteenia riskimaista tulijoille. Lainsäädännön muutoksia tulisi harkita karanteenikäytännön tiukentamiseksi, mutta jo nyt suositusta ja siitä tiedottamista tulisi kiristää, erityisesti niin, että töissä, koulussa, tai päiväkodissa ei karanteenin aikana käytäisi ilman erikoisjärjestelyjä”, ryhmä suosittaa.

Mikäli matkustajalla ei ole kriteerit täyttävää todistusta koronavirustestistä, hänet tulisi ryhmän mukaan ohjata rajaa lähimmälle testiasemalle ja sen jälkeen karanteeniin odottamaan testitulosta.

”Saksa on heinäkuussa ilmoittanut alkavansa testata kaikki riskialueilta tulevat matkustajat. Helsinki-Vantaan lentokentälle avattava näytteenottopiste on hyvä alku.”

6. Jatkaa etätyösuositusta

Ryhmä jatkaisi laajan etätyön suosimista jopa siihen asti, ”kunnes suomalaiset on rokotettu tai epidemian uhka on muuten väistynyt”.

”Hyvin sujuvan etätyön suosiminen edelleen on myös hyvä keino vähentää turhia kontakteja ja joukkoliikenteen ruuhkautumista.”

Virallinen etätyösuositus päättyi Suomessa maanantaina.

7. Rajoittaa korkean tartuntariskin toimintoja superleviämistapahtumien ehkäisemiseksi

Superleviämistapahtumat näyttävät olevan tälle koronavirukselle ominainen leviämistapa, ryhmä kertoo: monet kantajat eivät levitä virusta juuri kenellekään, mutta harvat levittävät sitä jopa kymmenille muille.

Tämä saattaa olla myös hyvä asia, sillä ryhmä uskoo, että puuttumalla superleviämistapahtumiin ”leviäminen saadaan nitistettyä ilman että kaikkien arkielämän kontaktien määrää on vähennettävä”.

Muistion mukaan tunnettuja superleviämistapahtumia on raportoitu esimerkiksi häissä, hautajaisissa, jumalanpalveluksissa, risteilylaivoilla, karaokebaareissa, yökerhoissa, kuoroharjoituksissa ja joukkoliikuntatunneilla.

”Suomen kuuluisin superleviämistapahtuma lienee maaliskuinen naistenpäivän konsertti, johon kuului myös kuoro- ja yhteislaulua.”

Uhkaavassa epidemiatilanteessa on luovuttava vähemmän tärkeistä aktiviteeteista, ryhmä vetoaa, samalla kun ”yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen kuten lasten normaalin koulunkäynnin ja läsnäoloa vaativan työssäkäynnin turvallisuus on taattava”.

”Niin kauan kuin meillä on uusia tartuntoja, pitäisi suurimman riskin tapahtumia kuten baareja, yökerhoja ja yli 500 ihmisen tilaisuuksia rajoittaa valtion toimesta.”

Ryhmä listaa korkean riskin tapahtumiksi kampaaja- ja parturikäynnit, ravintolan sisätilat, häät, hautajaiset, lentokoneen, koripallo- jalkapallopelit sekä halauksen ja kättelyn. Hälyttävän riski tapahtumia ovat muistion mukaan buffet-ruokailu, kuntosalilla käynti, elokuvateatteri, huvipuistot, konsertit, urheilutapahtumat, baarit ja yökerhot.

Yli 500 hengen tapahtumat ovat Suomessa nyt sallittuja, jos ne kyetään järjestämään viranomaisten suositusten mukaisesti muun muassa turvavälit säilyttäen.

8. Selkeyttää viestintää

Ryhmä kaipaa avoimempaa viestintää epidemiatilanteen kehityksestä, sillä ”viestimällä reaaliajassa paikallisesta epidemiatilanteesta voidaan korostaa yksilön ulottuvilla olevien keinojen merkitystä”.

LUE MYÖS: