Jopa 40 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista aikuisista maahanmuuttajista kertoi merkittävistä masennus- ja ahdistuneisuusoireista. Yli puolet sekä aikuisista että lapsista raportoi kokeneensa ennen Suomeen tuloa vähintään yhden järkyttävän, mahdollisesti traumaattisen tapahtuman, kuten väkivallan kohteeksi joutumisen. Tulokset selviävät tuoreesta Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jossa yli tuhannelle maahan juuri saapuneelle turvapaikanhakijalle tehtiin terveystarkastus ja haastattelu.

Eniten ahdistuneisuus- ja masennusoireita oli Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulevilla. Heistä peräti 60 prosenttia oireili. Samalla ryhmällä oli myös eniten ennen Suomeen tuloa koettuja järkyttäviä tapahtumia. Esimerkiksi 67 prosenttia Afrikasta tulleista miehistä raportoi kidutuskokemuksista ja 57 prosenttia naisista seksuaalisesta väkivallasta.

Turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä ja toimintakykyä olisi tärkeää tukea jo vastaanottovaiheessa.

– Tämä voi tapahtua esimerkiksi tukemalla turvapaikanhakijoiden mielekästä arkea ja tekemistä, tarjoamalla keskusteluapua ja tietoa mielenterveydestä sekä panostamalla hoitoonohjauspolkujen toimivuuteen. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on erityisen tärkeää, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda tiedotteessa.

Naisiilla oli miehiä enemmän pitkäaikaisia sairauksia ja terveysongelmia. 49 prosenttia naisista raportoi, että heillä on jokin pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaus, diabetes tai hengityselinsairaus. Joka kymmenes naisista oli raskaana Suomeen tullessaan.

Toisaalta miehillä oli enemmän tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia vammoja, peräti 55 prosentilla. Miehet myös tupakoivat useammin kuin naiset, tupakoijia oli 37 prosenttia.

Useilla terveyden osa-alueilla Lähi-idästä ja erityisesti Afrikasta tulleiden tilanne oli heikompi kuin muilta alueilta tulleilla.

Tutkimuksen mukaan myös monissa muissa terveyden osatekijöissä oli ongelmia, esimerkiksi suunterveydessä. Alaikäisistä suuri osa ei ollut ennen Suomeen tuloa koskaan käynyt hammaslääkärissä.

Osa tuloksista on myös terveyden kannalta myönteisiä. Esimerkiksi 85 prosenttia turvapaikanhakija-aikuisista ei kertonut käyttävänsä lainkaan alkoholia ja humalahakuisesti alkoholia käyttäviä oli vain muutama prosentti. Muidenkin päihteiden käyttö oli harvinaista. Myös infektiotautien oireita esiintyi vain vähän.

Tulosten perusteella kehitetään turvapaikanhakijoille tehtävää alkuterveystarkastusmallia, joka otetaan käyttöön kaikissa vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea. Terveyteen liittyvää informaatiota halutaan myös jakaa turvapaikanhakijoille entistä enemmän helposti lähestyttävässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoiden terveyttä koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen tavoitteena oli tuottaa kattavaa tietoa vuoden 2018 aikana turvapaikkaa hakeneiden aikuisten ja alaikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelutarpeista Suomessa.

Tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL ) yhteistyössä Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ja vastaanottokeskusten kanssa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tukemana.