Turun yliopiston Bio­lääke­tieteen laitoksella kehitetään uusia työkaluja borrelioosin diagnostiikkaan.

Kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin, dosentti Jukka Hytösen johtama tutkimusryhmä etsii merkkiaineita, jotka voisivat kertoa käynnissä olevasta, aktiivisesta borreliainfektiosta.

Yhteistyötä tehdään Turun yliopiston kemian laitoksen kanssa.

– Olisi hienoa, jos meillä olisi käytössä testi, jonka voisi tehdä helposti verinäytteestä ja joka osoittaisi käynnissä olevan borreliainfektion, Hytönen huomauttaa.

Perinteinen vasta-ainediagnostiikka toimii levinneessä taudissa hyvin, mutta sen avulla on hankala tunnistaa varhaista infektiota, jossa ei ole vielä kehittynyt vasta-aineita, ja toisaalta uutta infektiota, jossa on vielä vasta-aineita aiemman infektion jäljiltä.

Hytösen ryhmä on tuonut Suomeen kliiniseen käyttöön CXCL-13-merkkiaineen, jonka avulla voidaan tunnistaa aktiivinen neuroborrelioosi aivo-selkäydinnesteestä.

Merkkiaine on selvästi koholla, kun infektio on käynnissä keskushermostossa. Kun tauti hoidetaan, pitoisuus laskee muutamassa viikossa normaaliksi.

Tutkimusryhmä kehittää myös borrelioosin tunnistamista PET-kuvauksella. Tutkimuksissa on jo todettu, että menetelmällä pystytään osoittamaan hiiren nivelborrelioosi.

– Jatkamme myös borreliainfektion patogeneesin eli taudinkulkuprosessin selvittämistä. Yritämme ymmärtää, miten bakteeri kulkeutuu iholta niveliin tai keskushermostoon ja mitä pintaproteiineja se siinä käyttää.