Turhista käynneistä lääkärillä korkeampi maksu potilaalle?

Miten sote-uudistuksessa vältetään palvelujen liikakäyttö?

Pannaan korkeammat asiakasmaksut sellaisille asiakasryhmille tai palveluille, joissa esiintyy tarpeetonta käyttöä.

Tällaista ratkaisua väläytti sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon asiantuntijaryhmään kuuluva Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tanja Saxell Mediuutisissa.

Juttu julkaistiin viime perjantaina otsikolla Valinnanvapaus herätti pelon kulujen kasvusta.

Terveydenhuollon kentällä Saxellin ehdotus ei herätä innostusta.

– Vaikea nähdä, miten eri sairausryhmiä voitaisiin kohdella asiakasmaksuissa epätasa-arvoisesti, Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkäri Johanna Suvanto sanoo.

Mediuutisten haastattelukierroksella nousi kiperänä kysymys, miten voitaisiin ylipäätään arvioida tarpeeton sote-palvelujen käyttö.

– Kuka määrittelisi henkilöt, joilta peritään korkeampaa maksua? Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko kysyy.

Määrittelyjärjestelmän pyörittäminen ja ylläpito tulisivat hänen arvionsa mukaan kalliimmaksi kuin sen kautta saatavat asiakasmaksut.

Myös Oulun vs. terveysjohtaja Liisa Kylmänen pitää kalliimpien asiakasmaksujen vaatimaa tulkintaa vaikeana. Hän kuitenkin näkee mahdollisena, että päivystyspalveluissa olisi hieman isompi asiakasmaksu kuin terveyspalveluissa virka-aikana.

– Se ohjaisi palvelujen kysyntää tarkoituksenmukaiseen suuntaan, hän sanoo.

Päivystyksestä jäisi silloin pois osa niistä, joiden oikea paikka olisi ter- veyskeskus virka-aikana.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja, vastaava lääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen näkee asiakasmaksujen suuruuden avulla ohjaamisessa riskin, että tarpeellisiakin hoitokäyntejä jäisi tekemättä.

– Yksittäisten henkilöiden osalta luokittelu ei ehkä osuisi kohdalleen, hän sanoo.

Paljon sote-palveluja käyttäviä voisi ohjata muullakin tavalla kuin asiakasmaksuja korottamalla. Espoon terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn nimeäisi heitä varten vastuuhenkilön.

– Tämä miettisi, miten asiakkaan tarvitsemat erilaiset palvelut tukevat toisiaan, hän sanoo.

Svahnin mukaan tarpeetonta terveysaseman palvelujen käyttöä ei tällä hetkellä esiinny. Siitä pitää huolen ammattilaisten tekemä hoidon tarpeen arviointi, jolla potilas ohjataan oikean avun pariin.

"Tuolla logiikalla saisimme kamalia tuloksia!"

Ehdotus: Sote-palvelujen liikakäyttöä voisi suitsia määräämällä korkeammat asiakasmaksut asiakasryhmille ja palveluille, joissa esiintyy tarpeetonta käyttöä.

Onko STM:ssä keskusteltu tästä ideasta, sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Kirsi Varhila?

– Asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus on työn alla ja lähtee alkuvuodesta lausuntokierrokselle. Hallituksen mukaan asiakasmaksuihin ei tule siinä yhteydessä merkittäviä korotuksia.

Olisi iso muutos, jos hallitus luopuisi nykyisestä periaatteesta, että asiakasmaksut ovat Suomessa yleiset ja yhtäläiset. Olennaisin kysymys silloin olisi, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa määritellään turha käynti.

Oletteko ministeriössä pohtineet sitä?

– Kyllä olemme. Hyvä esimerkki on suun terveys, joka tulee valinnanvapauden piiriin. Sen rahoituskatteen kokoaminen tulee vaatimaan, että kaikki julkisen terveydenhuollon piirissä olevat palveluntuottajat käyttävät julkisen terveydenhuollon kriteerejä.

Anna esimerkki.

– Kun hampaat on hoidettu terveiksi, usein yksityinen hammaslääkäri kehottaa tulemaan tarkastukseen ensi vuonna mutta julkisen puolen lääkäri vasta 2–3 vuoden kuluttua.

Miten turhia käyntejä voisi muuten suitsia?

– Tuleva järjestelmä pelaa sillä lailla, että meistä jokaisesta kertyy aikaa myöten sairastavuusindeksi tai -riski. Sen kautta on aika nopeasti nähtävissä, teettääkö palveluntuottaja liian heppoisin perustein asiakaskäyntejä.

Tämän avulla voidaan määritellä tarkemmin, millaista kor- vausta palveluntuottaja saa minkin riskisistä asiakkaista.

Kentältä kuului ajatus, että päivystyksen turhia käyntejä saisi karsittua, jos asiakasmaksu olisi siellä hiukan kalliimpi kuin lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa virka-aikaan. Onko hyvä ajatus?

– En usko, että se toimisi. Tuolla logiikalla saisimme kamalia tuloksia! Kustannuksista tulisi huomattavan kalliita, kun vähävaraiset eivät menisi päivystykseen riittävän ajoissa.

Terveyspalvelujen liikakäyttöä

Tavallisten elämäntilanteiden medikalisoituminen. Terveyshyöty olematon, kun ongelma ei ole lääketieteellinen.

Osa ennaltaehkäisevistä tarkastuksista. Arvioitava, ovatko hyödyllisiä.

Tasapainossa olevan kansansairauden tiheät kontrollit.

Lääkärikäynti. Kun asia hoituisi hoitajan vastaanotolla.

Hyvään tottuminen. Työterveyshuollon hyvä palvelutarjonta laskee kynnystä myös julkisten palveluiden käyttöön.

Itsekseen parantuvat sairaudet. Esimerkkinä osa hengitystie- infektioista.

Psykososiaaliset ongelmat. Ammattilaisten ohjattava potilas terveyspalvelujen kiertoradalta oikeaan palveluun.

Potilaan miellyttämiseksi tehdyt tutkimukset. Kun potilas ei luota saamaansa arvioon häiriönsä vaarattomuudesta.

Sairauslomatodistukset. Lyhyet poissaolot.

Lähde: Mediuutisten kysely. Vastaajina Leena Kokko, Liisa Kylmänen, Pirjo Laitinen- Parkkonen, Johanna Suvanto, Sanna Svahn.