Turhat reseptit saattavat maksaa valtiolle jopa satoja miljoonia euroja vuodessa. Tähän tulokseen on tullut Lääketeollisuus ry, jonka arvion mukaan 10-30 prosenttia kaikista uusituista resepteistä voi olla päällekkäislääkitystä.

Lääketeollisuudesta korostetaan, ettei päällekkäisen ja turhan lääkityksen määrää Suomessa tiedä kukaan. Kun potilas käy sekä terveyskeskuslääkärin, yksityislääkärin että erikoissairaanhoidon lääkärin luona ja saa mukaansa samaan vaivaan määrättyä lääkettä eri nimillä, on selvää, että turhia lääkeostoja ja -korvauksia kertyy.

- Näin on etenkin vanhuksilla. Käytännössä, kun heidän lääkekaappejaan tarkistetaan, löydetään lukuisia käyttämättömiä tai vähän käytettyjä lääkepakkauksia sekä samoja vaikuttavia lääkeaineita eri nimisinä valmisteina. Yleensä tässä yhteydessä puolet potilaan lääkearsenaalista tippuu pois päällekkäisen lääkityksen takia. Aiemmin tästä on puhuttu vain lääketurvallisuusasiana, mutta me haluamme nostaa aiheen myös kustannuskysymykseksi, edunvalvonnanjohtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä sanoo.

Rinnan mukaan Kela maksaa lääkekorvauksia suurin piirtein miljardi euroa vuodessa. Kun uusittavia reseptejä on kaikista resepteistä puolet, uusittavien korvaukset tekevät 500 miljoonaa.

- Voi kysyä, kuinka moni uusituista resepteistä on yksinkertaisesti turhia. Onko se kymmenen vai kolmekymmentä prosenttia vai peräti enemmän? Lääkekustannusten nousua mietitään nyt lähinnä uutuuslääkkeiden tuoman kustannusnousun näkökulmasta, mutta unohdetaan se, että päällekkäislääkityksestä tulee ehkä jopa satojen miljoonien eurojen turha menoerä.

Uusiminen mekaanista

Lääketeollisuudellakaan ei ole tepsivää reseptiä siihen, miten päällekkäislääkitys saataisiin kuriin. Kun yhtenäistä potilaskohtaista reseptilääketilastoa ei kunnissa ole, eikä sähköinen resepti lunasta sille asetettuja toiveita vielä vuosikausiin, jää lääkityksen valvonta yksittäisen lääkärin harteille.

- Jos terveyskeskuksissa olisi uusittavista resepteistä vastaava henkilö, asiaan saataisiin ehkä kiinnitettyä paremmin huomiota. Ja miksei meillä ole erityisiä lääketeemaviikkoja, kun on kerran astmaviikkojakin, Rinta kysyy.

Suurella osalla iäkkäistä on useita pitkäaikaissairauksia, joista kutakin hoidetaan 1-3 lääkkeellä. Vähintään viittä reseptilääkettä käyttää samanaikaisesti noin 40 prosenttia yli 74-vuotiaista.

- Missään ei ole kokonaiskuvaa potilaan käyttämistä lääkkeistä, koska hoitoketjut eivät kommunikoi keskenään. Reseptien uusimisesta on tullut mekaanista toimintaa, kun uusittua reseptiä tai lääkevaihtoa ei välttämättä merkitä edes potilaskertomukseen.

Lääkemarkkinoista lisää taloudessa sivulla 32.