Koulutusryhmien välisiä eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa ei ole onnistuttu kaventamaan 2000-luvulla, osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreet tutkimustulokset. Suurin osa mittareista osoittaa erojen pysyneen ennallaan. Muutaman mittarin osalta erot alimman ja ylimmän koulutusryhmän välillä näyttävät jopa kasvaneen 17 vuodessa, vuodesta 2000 vuoteen 2017.

Koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa. Yhä useampi alimpaan koulutusryhmään kuuluva ei harrastanut liikuntaa vapaa-ajallaan. Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan. Alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivien osuus ei ole merkittävästi pienentynyt.

– Koulutusryhmien välisten erojen kasvu liikunnassa ja tupakoinnissa on huolestuttavaa myös terveyserojen kehityksen kannalta. Nämä elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Myös koronaepidemian rajoitustoimien vaikutuksia elintapoihin on tärkeä arvioida koulutusryhmittäin – tästä julkaisemme uusia tutkimustuloksia lähiaikoina, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikkien muuttujien mukaan. Lisäksi matalammin koulutettujen elintavat olivat terveyden kannalta huonompia sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksessa.

Vuonna 2017 alle neljäsosa korkean koulutuksen saaneista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Alimmassa koulutusryhmässä vastaava osuus oli yli 40 prosenttia.

Eri koulutusryhmien väliset erot olivat jyrkimmät puolen kilometrin kävelyvaikeuksissa, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehillä. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä.

Suomessa on jo pitkään tavoiteltu terveyserojen kaventamista, mutta toivottuja muutoksia ei ole tapahtunut.

– Erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin tiedotteessa.

Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla.