Äidin lihavuus on lapselle terveysriski. Asia käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Husissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin sukupolvelta toiselle siirtyvää riskiä lihavuuteen sekä sitä, miten äidin lihavuus ja raskausdiabetes vaikuttavat lapsen sydämen ja verisuonten kehitykseen syntymän jälkeen.

Äidin lihavuudella todettiin yhteys lapsen varhaiseen lihavuuteen. Lisäksi lasten verenpaine oli koholla ja heidän kaulavaltimonsa seinämän lihaskerros, eli intima-media, oli paksuuntunut terveeseen vertailuväestöön nähden.

Muutosta pidetään valtimokovettumataudin varhaisena esiasteena.

Valtimoseinämän ja sydämen koon muutoksiin vaikutti eniten lapsen liian suuri paino.

– Lihavuuden kehittymiseen kannattaa puuttua jo varhaislapsuudessa, vaikka muutoksia ei vielä voida havaita verisuonissa ja sydämessä. Teini-iässä tai sen jälkeen lihavuuteen vaikuttaminen on tunnetusti paljon vaikeampaa, toteaa lastenkardiologi, dosentti Taisto Sarkola tiedotteessa.

Suoraa yhteyttä lapsen kaulavaltimon seinämän lihaskerroksen paksuuden ja verenpaineen välillä ei kuitenkaan löytynyt. Sydämen vasemman kammion lihasmassassa ei liioin havaittu vielä sellaisia lihavuuteen liittyviä muutoksia, jotka lisäisivät korkean verenpaineen riskiä.

Raskausajan diabeteksella ei tutkimuksen perusteella ole vaikutusta lapsen lihavuuteen tai sydän- ja verisuonitaudin riskiin ainakaan vielä kuuden vuoden iässä.

Seuraavaksi Sarkola suunnittelee FINNCARE-tutkimusta verenpaineen siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Tutkittavana on raskauden aikana korkeasta verenpaineesta sairastaneita perheitä ja heidän 8–11-vuotiaita lapsiaan. Verenpaine on vahvasti periytyvä.

Lisäksi tutkimuksessa tullaan arvioimaan elintapojen ja verenpaineen vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat länsimaissa aikuisten yleisin kuolinsyy, joten niiden ehkäisystä on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen haaste.