Helsingin yliopiston lääketieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan yhteinen uusi sosiaali- ja terveystutkimuksen johtamisen maisteriohjelma alkoi vuonna 2019 ja nyt ensimmäiset opiskelijat ovat valmistuneet.
Yksi heistä on Lääketietokeskuksen koulutuspäällikkö Milla Kajanne. Kajannetta motivoi koulutukseen hakeutumiseen ammatillisen osaamisen kehittäminen.
– Se on mielestäni hurjan tärkeää ja kiinnostavaa. Koen, että katu-uskottavuuteeni koulutuspäällikkönä kuuluu, että huolehdin omankin osaamiseni kehittämisestä. Sote- ja hyvinvointiala on hyvin mielenkiintoinen ja haluan olla mukana kehittämässä sitä ja sen palveluja.
Kajanne korostaa koulutuksessa syntyneen verkoston merkitystä.
– Hakijoita oli noin neljä sataa ja 35 valittiin mukaan. Valintakriteereissä oli, että on aiempi koulutus ja relevanttia työkokemusta. Opiskelijoilla oli hyvin erilaisia taustoja, oli sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, psykologeja, lääkäreitä, hallintoammattilaisia ja sosiaalityötekijöitä. Sain ihan uusia näkökulmia heiltä.
Kajanteen mielestä koulutus sopii hyvin kaikille, joita kiinnostaa sote-järjestelmän ja -palveluiden kehittäminen, uudistaminen, tutkiminen ja johtaminen.
– Koulutuksessa painottui asioiden tieteellinen perusta ja se antoi eväitä siihen, miten sote-asioita johdetaan.
Vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen nousivat koulutuksessa keskeisiksi teemoiksi.
– Ne innostavat työssäni jatkossakin. Vaikuttavuutta saadaan tiedolla johtamisen keinoin. Se korostuu myös terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kun tarpeet kasvavat mutta resurssit pienenevät, on entistä tärkeämpää, että tehdään oikeita asioita kustannustehokkaasti, turvallisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti.
Miten voit työssäsi hyödyntää oppimaasi?
– Lääketietokeskuksen slogan on Parantaminen alkaa tiedosta. Haluan edistää lääkealan, sote-ammattilaisten ja apteekkikentän osaamista muun muassa vaikuttavuudesta ja miten sitä edistetään, lisää työkaluja heille.
Kajanne teki maisteritutkielmansa tiedolla johtamisesta ja tosielämän tiedon hyödyntämisestä sairaalassa. Hän haastatteli kahdesta sairaalasta kymmentä lääkärijohtajaa ja tietoammattilaista.
– Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon, se on hallitusohjelmassa, STM järjestää erilaisia seminaareja ja Findata pyrkii edistämään sen hyödyntämistä. Paljon pöhinää mutta minua kiinnosti miten se näkyy päivittäin sairaanhoitopiireissä.
– Haastateltavien määrä on rajallinen, mutta aineiston kautta aiheeseen pystyi pureutumaan syvällisesti. Aika arkisten ja käytännöllisten haasteiden parissa siellä painitaan. Haastateltavat painottivat, että aihe on tärkeä ja jatkuvasti kehitetään mutta edistyminen ei ole ollut kovin rivakkaa.
Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että keskeisimpiä tekijöitä tiedolla johtamisen ja vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon edistämisessä ovat strateginen ja tavoitteellinen johtajuus, moniammatillinen ja monialainen yhteistyö sekä käytettävän tiedon ominaisuudet: laadukkuus, luotettavuus, reaaliaikaisuus, saatavuus ja kattavuus sekä rakenteisuus.
– Tärkeitä ovat myös monipuoliset tietovarannot, modulaariset tietojärjestelmät ja selkeiden raporttinäkymien monikäyttöisyys. Toimivassa yhteistyössä ylin johto linjaa, resursoi ja tukee. Muutosagentit suunnittelevat ja toimeenpanevat. Moniosaavat linkkihenkilöt auttavat kehityksen ja implementoinnin arjessa sekä antavat lähitukea.
Kajanne päättelee tutkielmassaan, että tiedolla johtamisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa olisi hyvä benchmarkata muiden organisaatioiden ja alueiden parhaita käytäntöjä.
– Pitkäjänteisyyden rinnalla tarvitaan ketteriä kokeiluja, nopeita onnistumisia ja tiedolla johtamisen konkreettisten hyötyjen osoittamista eri ammattilaisille, mukaan lukien poliittiset päätöksentekijät.
Haastateltujen toiveena on saada relevantteja tietoja potilaiden hoito- ja palveluprosesseista sekä kustannuksista koko ketjulle erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
– Tutkimuksessa nousi esiin myös arvot, asenteet sekä yhteisöllinen ja kehitysmyönteinen organisaatiokulttuuri tiedolla johtamisen kehittämiseen vaikuttavina tekijöinä.
Vaikuttavuutta ja tiedolla johtamista varten tarvitaan selkeitä kansallisia linjauksia, vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä ja dataekosysteemien hyödyntämistä.
– Myös alueelliset vastuukysymykset ovat ajankohtaisia: kuka kehittää, mitä, miten, milloin ja miksi? Näihin tutkimukseni ei vastaa.
Lue seuraavaksi:
