Taloustieteen tutkimusyksikön Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) viime viikolla julkistetun raportin mukaan terveydenhuollon työntekijät eivät ole enää suurimmassa koronariskissä olevien ammattiryhmien joukossa tilastollisten analyysien perusteella.

Sen sijaan keväällä 2021 kärjessä ovat useat rakennusalan ammattiryhmät, tarjoilutyöntekijät, sanomalehtien jakajat ja lähetit sekä lastenhoitajat.

Ammattiryhmistä sanomalehtien jakajat ja lähetit, rakennusten viimeistelytyöntekijät ja rakennustyöntekijät erottuvat selvästi tartuntaosuuksien suhteen. ja heillä tartuntoja on havaittu yli 1,5 prosentilla työntekijöistä alkuvuoden 2021 aikana.

Esimerkiksi rakennusten viimeistelytyöntekijöillä koronariski on tilastollisten analyysien mukaan lähes kolme kertaa suurempi kuin vertailuryhmän henkilöiden eli niiden, jotka eivät käy töissä.

– Koronaviruksen leviämistä on pyritty ehkäisemään etätöillä, mutta mahdollisuudet etätöihin on selvästi heikommat monissa pienipalkkaisissa ammateissa, kuten asiakaspalvelu- ja rakennusalalla, raportissa huomautetaan.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa tulkita, mistä tartunta on saatu.

– On mahdollista, että tartunta on saatu työpaikalta tai sen ulkopuolelta, kuten harrastuksista tai perhepiiristä. Lisäksi eri ammateissa toimivat ihmiset poikkeavat toisistaan monilla tavoin, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Esimerkiksi matalapalkkaisissa ammateissa toimivilla voi olla muita useammin suurempi perhekoko tai ahtaat asuinolot, jotka voivat edesauttaa koronaviruksen leviämistä, raportissa todetaan.

Ammattiryhmävertailun tulokset alkuvuonna 2021 ovat hyvin erilaisia kuin vuonna 2020 erityisesti terveydenhuollossa työskentelevien osalta.

Aiemmassa vuoden 2020 viikkojen 1–47 vertailuun perustuvassa raportissa terveydenhuollon ammattilaiset olivat korkeimman riskin ammattien joukossa. Muita ammattiryhmiä suurempi riski koronatartunnoille oli tuolloin hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla sekä muilla terveydenhuollon ammattilaisilla.

Asetelma muuttui alkuvuoteen 2021 mennessä.

Terveydenhuollon ammattilaiset erottuivat vielä tarkasteltaessa koronariskiä syksyn 2020 osalta, mutta alkuvuonna 2021 tilanne on muuttunut ja kyseisistä ammattiryhmistä ainoastaan lähihoitajat ovat vertailun 25 korkeimman riskiryhmän joukossa nyt alkuvuonna.

– Tätä tulosta voi mahdollisesti selittää osaltaan terveydenhuollon työntekijöiden koronarokotukset, raportin tekijät sanovat.

Tutkimusryhmää johtavan Turun yliopiston professori Mika Kortelaisen mukaan myöskään opettajat eivät ole keväällä 2021 niiden 25 ammattiryhmän joukossa, jossa tartuntariski on suurin. Tätä voi selittää ainakin osin etäopetukseen siirtymisellä.

Raportti tarkastelee myös eri ammattien työntekijöiden riskiä päätyä sairaalahoitoon koronan vuoksi. Näiden sairaalahoitoon joutuneiden absoluuttinen lukumäärä on suurin lähihoitajien, muiden terveydenhuollon työntekijöiden ja kodinhoitajien sekä sanomalehtien jakajien ja lähettien keskuudessa sekä keväällä 2021 että syksyllä 2020.

– Eri ammateissa toimivat ihmiset ovat erilaisessa asemassa. Suhteellisen tarkastelun perusteella vaikuttaisi, että rakennusten viimeistelytyöntekijät ovat kuitenkin kaikista suurimman riskin ammattikunta myös sairaalahoidon suhteen, kertoo Kortelainen.

Raportissa arvioitiin myös tulojen ja koronavirustartuntojen yhteyttä.

– Koronatartunnan saaneita on selvästi eniten ensimmäisessä tulokymmenyksessä eli kaikkien pienituloisimpien joukossa sekä syksyllä että keväällä, mutta tartuntoja on paljon myös ylimmissä desiileissä, Kortelainen kommentoi Twitterissä.

LUE SEURAAVAKSI: