Jos koronapassin laajentaminen ja uudet koronarajoitukset eivät riitä hillitsemään Suomen koronaepidemiaa, edessä saattaa olla keskustelu siitä, rajataanko koronapassi Suomessakin vain rokotettujen ja parantuneiden käyttöön.

Tämä kävi ilmi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd) asiaan ei saatu suoraa vastausta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen valotti tilannetta.

Esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa koronarajoitukset on kohdistettu sulkutoimilla, ”lockdownilla” nimenomaan rokottamattomiin, jotka ovat erityisessä koronariskissä. Keski-Euroopassa koronapassi on paikoin rajattu niin, että sillä pääsee tiloihin ja tapahtumiin vain, jos on rokotettu tai taudin sairastanut.

Suomessa sitä vastoin koronapassin on saanut myös negatiivisella testitodistuksella. Esimerkiksi johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä ovat pitäneet Suomen koronapassia siinä mielessä terveysturvallisuuden kannalta ongelmallisena, että myös rokottamattomat pääsevät tiloihin ja tapahtumiin, vaikka he ovat suurimmassa sairastumisriskissä.

Myös epidemiologian professori Pekka Nuorti on nostanut esiin, että negatiivinen testitulos ”ei kuulu koronapassiin”.

”Suomen juridisessa ympäristössä erittäin hankalaa”

Tiedotustilaisuudessa paikalla olleilta virkamiehiltä kysyttiin, onko Suomen koronatoimien valmistelussa pohdittu sitä, että koronapassi rajattaisiin vain rokotetuille ja parantuneille. Rajausta on vaatinut tänään ainakin Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa.

”En sanoisi, että tätä on valmisteltu. Tästä asiasta on keskusteltu, ja on ehkä pohdittu aiempia perustuslakivaliokunnan ja perustuslakioppineiden kommentteja siitä, että tämä olisi Suomen juridisessa ympäristössä erittäin hankalasti toteuttava asia. Tämä johtaisi väistämättä keskusteluun siitä, että onko rokottamattomilla enää yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuutta ja ovatko perusteet niin välttämättömiä, että tähän pitäisi mennä. Käytännössä on varmasti niin, että koronapassia pitäisi ensin käyttää laajalti”, Puumalainen vastasi.

Jos koronapassin laaja käyttö ja esimerkiksi hallituksen uudet, tiistaina linjatut koronarajoitukset eivät tehoaisi, sen jälkeen ”voitaisiin uudelleen palata tähän keskusteluun, onko minkäänlaisia mahdollisuuksia perustuslakinäkökohdat” huomioiden tässä asiassa edetä, Puumalainen totesi.

Koronapassin laajennus on valmistelussa. Tarkoitus on tehdä passista itsenäinen rajoitustoimi, jonka voisi ottaa käyttöön missä tahansa Suomessa, vaikka voimassa ei olisi koronarajoituksia. Tällä hetkellä koronapassi on keino vapautua rajoituksista, eli sen käyttäminen vaatii, että alueella on voimassa rajoituksia.

Näin monipolvisesti vastasi ministeri Kiuru

Ministeri Kiurulta yritettiin saada vastausta siihen, onko rokottamattomien lockdown täysin poissuljettu Suomen keinovalikoimasta ja voitaisiinko Suomessakin koronapassi rajata vain rokotetuille ja parantuneille. Vastaus oli pitkä ja monipolvinen.

”Kyllä tätä meidän toimenpidekokonaisuutta nimitetään hätäjarrun käyttöönotoksi, ja varmasti sitten joku voi spekuloida, millaisista sulkutoimista tai isoista rajoitustoimista on kysymys”, Kiuru aloitti.

Ministerin mukaan hallitus lähti jo aiemmin rakentamaan tiekarttaa mahdollisesti vaikeutuvaan koronatilanteeseen ja linjasi, että jos hätäjarrulle tulee tarvetta, sitä myös vedetään. Kiurun mukaan hallitus on päätynyt ”aikamoiseen rajoituspakettiin”.

”En halua lähteä spekuloimaan muiden maiden tautitilannetta. Siellä ollaan erilaisissa tilanteessa ja siellä tehdään erilaisia ratkaisuja. Meillä on nyt valtioneuvosto päättänyt hätäjarrun vedosta, ja käytännössä me teimme hyvin rankkoja toimia nimenomaan tämän omikronin leviämisen estämiseksi.”

Kiurun mukaan hallituksen linjaamilla uusilla rajoituksilla on tarkoitus rajoittaa nimenomaan aikuisten kontakteja, jotta pärjätään tilanteessa, jossa epidemia kiihdyttää muotoaan.

”Meillä on tällainen iso kujanjuoksu tällä hetkellä menossa, jossa meidän pitäisi pärjätä tätä erittäin nopeasti leviävää virusta vastaan ja taistella tämän viruksen leviämistä vastaan kaikin keinoin ja samaan aikaan kiihdyttää rokotuksilla vauhtia, jotta ihmisten rokotesuoja saadaan päivitetylle tasolle. Tässä tilanteessa meidän on varmistettava, että nämä rajoitustoimet erityisesti kohdistuvat rokottamattomiin ja näin tullaan tekemään”, Kiuru sanoi viitaten koronapassin laajennukseen, joka lähti juuri lausuntokierrokselle.

Siinä koronapassi siis muutettaisiin rajoitustoimeksi, joka kohdistuisi kaikkialle Suomeen – ei vain koronarajoitusten leviämisalueille, kuten tällä hetkellä. Kiuru painotti, että suomalaisten rokotesuojaa on päivitettävä omikronin takia. Myös moni toiseen kertaan rokotettu on hyvin haavoittuvassa asemassa. Siksi ihmisten kontaktien vähentämisellä halutaan Kiurun mukaan varmistaa, että mahdollisimman moni aikuinen jäisi sairastumatta.

”Eli me kohdistamme toimia nimenomaan rokottamattomiin, niin kuin olemme tehneet jo aikaisemminkin, mutta tunnustamme myös sen tosiasian, että tällä kertaa tämä rokotesuoja ei anna ihmisille sellaista suojavallia myöskään tämän tulevan viruksen varalta, että kaikki olisivat turvassa.”

Lopuksi Kiuru kertoi vastauksessaan vielä hallituksen tulevista koronarokotelinjauksista, joista päätetään valtioneuvoston istunnossa tänään.