Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat maatalousyrittäjillä suhteellisesti enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla työeläkevakuutetuilla, kertoo Työterveyslaitos.

Tule-sairaudet ovat maatalousyrittäjillä työkyvyttömyyseläkkeiden syynä 45 prosentilla, kun taas muilla työeläkevakuutetuilla 34 prosentilla.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan maatalous on yksi aloista, joissa esiintyy erityisen paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Esimerkiksi 69 prosenttia työntekijöistä on raportoinut selkäkivuista.

– Lisääntyneestä koneellistamisesta ja automaatiosta huolimatta esimerkiksi karja- ja puutarhatalous sisältää edelleen raskasta lihastyötä ja staattisia työasentoja, kertoo erikoistutkija Veli-Matti Tuure Työtehoseurausta tiedotteessa.

Tuure on ollut Luonnonvarakeskus Luken, TTS Työtehoseuran ja Perunantutkimuslaitos PETLAn HortiProw-yhteishankkeessa, jossa tuotettiin käytännönläheiset tietokortit työterveyshuollolle.

Vaikka hankkeessa keskityttiin erityisesti puutarha-alaan, sen tuottamia oppeja voidaan hyödyntää yleisemminkin maataloudessa, esimerkiksi perehdytyksessä.

– Tietokorteissa on kuvattu töiden erityispiirteitä tuotantosuunnittain sekä vuosisykliin pohjautuvia työvaiheita kuormitustekijöineen. 25 mukana ollutta yritystä kehitti ratkaisuja kuormituksen keventämiseksi, Tuure kertoo.

Maataloustyöhön liittyy useita tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä, kuten traktorilla ajaminen, epätasaisella alustalla kävely, kyykistely ja kumara-kiertynyt työasento.

Ajettavien työkoneiden aiheuttama kehotärinä on merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijä.

– Kun valitaan ajoneuvoja työkäyttöön, kannattaisi aina arvioida kyseisen laitteen tärinäaltistusta ja -vaimennusta. Valitettavasti kehotärinätasoista on saatavissa niukasti tietoa, Tuure sanoo.

Koska tärinää ei voida täysin poistaa, sen aiheuttamaa kuormitusta tulisi vähentää. Tuure neuvoo pitämään koneet ja laitteet kunnossa, kiinnittämään huomiota työ- ja ajotapaan, organisoimaan työtä esimerkiksi työvaiheita yhdistämällä sekä hyödyntämään työkiertoa. Ylipäätään kannattaa välttää pitkään työskentelyä saman työtehtävän parissa.

Ylitarkastaja Jukka Polari Lounais-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että on työnantajan velvollisuus tehdä työn vaarojen selvitys ja arviointi.

– Sen avulla voidaan määrittää kuormittavimmat työasennot, liikkeet ja nostot. Lisäksi mietitään keinoja, miten niiden aiheuttamaa ylikuormitusta voidaan vähentää tai poistaa kokonaan, Polari sanoo tiedotteessa.

Maataloudessa on paljon toistotyötä. Siksi olisi tärkeää varmistaa työkierron lisäksi myös hyvä työasento.

– Toistotyössä tulisi arvioida esimerkiksi työtason korkeus, ja sen tulisi mielellään olla säädettävissä. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta hyödyllistä on, jos työtä tehdessä voisi välillä vaihtaa puolta, Työtehoseuran Tuure sanoo.

Maataloudessakin yleistyneessä istumatyössä tulisi pitää selkä suorana ja tukevasti kiinni selkänojassa niin, että luonnollinen notko säilyy eikä alaselkä pyöristy. Myös istuimen säädöt tulisi tarkistaa.

Kädet koholla tehtävää työtä voisi helpottaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien avulla myös puutarha-alalla ja maataloudessa.

– Muilta aloilta saatujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkoisten tukirankojen avulla kuormitusta voitaisiin kohdistaa tasaisemmin olan, ylä- tai alaselän lihaksiin. Lisäksi mittauksissa olemme havainneet, että lihasten aktiivisuus eksoskeletonia käytettäessä on pienempi kuin ilman sitä. Toki maatalouden töissä eksoskeletoneja tulisi arvioida erikseen, kertoo erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

LUE MYÖS: