Tuberkuloosin aiheuttajabakteeria (Mycobacterium tuberculosis) voidaan tutkia entistä nopeammin laboratoriodiagnostiikan kehittyessä, kertoo THL.

Kokogenomisekvensoinnilla (WGS, whole genome sequencing) voidaan selvittää taudinaiheuttajabakteerin koko genomin emäsjärjestys. Uudella menetelmällä saadaan selville muun muassa, mikä lääke toimii tuberkuloosin hoidossa ja onko bakteeri vastustuskykyinen tietyille lääkkeille. Lisäksi genotyyppitiedolla selvitetään, onko kyseessä epidemia vai yksittäinen tapaus.

Geenitiedon lisääntyessä opitaan yhä tarkemmin tulkitsemaan saatua tietoa. THL käyttää entisiä menetelmiä tarkempaa kokogenomisekvensointia myös MRSA (Metisilliiniresintentti Staphylococcus aureus) -tartuntaketjujen selvittämisessä.

THL:n mukaan tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa vähenee edelleen. Vuonna 2016 tautiin sairastui kuudesosa vähemmän (231) kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tuberkuloosin saa yhä useammin ulkomaalaistaustainen henkilö. Tuberkuloosin tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi. Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmetä missä tahansa elimessä. Keuhkotuberkuloosin oire on pitkittyvä, jopa kuukausia kestävä yskä ja limainen yskös.

Torjuntaohjeita tuberkuloosista on päivitetty tartuntatautilain mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja pieniä lapsia hoitavat (mukaan lukien harjoittelijat), jotka tulevat erittäin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta, seulotaan keuhkotuberkuloosin varalta. Seulonnasta vastaa työnantaja.

- Työterveyshuollon rooli kasvaa taudin torjunnassa, sillä 64 prosenttia viime vuoden tuberkuloositapauksista todettiin työikäisillä (15–59-vuotiailla) ja työvoiman liikkuvuus eri maista lisääntyy myös, todetaan THL:n tiedotteessa.