Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden 26.4.1986 aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa. Asia selviää Säteilyturvakeskuksen (STUK), Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus aiheutti suoria terveysvaikutuksia parille sadalle ihmiselle. Turman myöhäisvaikutukset koskettavat miljoonia ihmisiä.

Suomalaiset saivat vuonna 1987 ruuan mukana keskimäärin 0,13 millisievertin suuruisen säteilyannoksen, mikä johtui Suomeen kulkeutuneesta radioaktiivisesta cesiumista. Vuoteen 1996 mennessä sisäinen säteilyannos oli laskenut noin viidesosaan eli 0,02 millisievertiin vuodessa. Nykyisin ylimääräinen annos on enää vajaa sadasosa suomalaisten keskimäärin eri säteilylähteistä saamasta vuotuisesta kokonaisannoksesta.

Onnettomuuden yhteydessä suuria määriä radioaktiivisia aineita kohosi räjähdyksen ja tulipalon voimasta yli kilometrin korkeudelle. Tällä korkeudella tuulet puhalsivat aluksi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan päin.

Radioaktiiviset aineet, jotka onnettomuudessa vapautuivat ilmaan kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomen ylle noin vuorokaudessa. Nämä ilmamassat olivat kuitenkin niin korkealla, että niitä ei voitu havaita maan pinnalla.

Vasta lähes kahden vuorokauden kuluttua onnettomuudesta, 27.4. radioaktiiviset aineet laskeutuivat Suomessa niin, että ne havaittiin pintailmassa maanpinnan lähellä. Ensimmäiset havainnot tehtiin Nurmijärvellä Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla ja sen jälkeen puolustusvoimien mittausasemalla Kajaanissa. Tieto STUKiin saatiin 28.4. kello 10. Tilanteen selvittäminen alkoi silloin.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.