Koronaviruksen tartuntamäärät ovat Suomessa yhä erittäin korkeita, mutta epidemiatilanteessa on ilmennyt myös alustavia positiivisia tietoja, kerrottiin sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) torstain koronainfossa.
Epidemia saattaa aivan viimeisten tietojen mukaan olla hidastumassa, kun erilaisten rajoitusten ja ihmisten lisääntyneen varovaisuuden vaikutukset alkavat näkyä.
Suomessa todettiin viikon 2 aikana arviolta lähes 55 500 uutta koronavirustapausta, kun edellisen viikon aikana todettiin arviolta yli 57 400 uutta koronavirustapausta.
Viralliset tartuntamäärät ovat siis pysyneet kutakuinkin ”samoissa luvuissa”, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Otto Helve, mutta luvut eivät kerro koko totuutta. Tartuntoja jää nyt paljon rekisteröimättä, kun testausjärjestelmä on ylikuormittunut ja paikoin lieväoireisia ei edes oteta testiin.
”Se, mitä [virallinen tartuntaluku] kertoo todellisista tartuntamääristä, on epävarmaa”, Helve muotoili.
”Todellinen määrä on paljon suurempi.”
Kahden viimeisen kalenteriviikon aikana (3.–16.1.2022) uusia tartuntoja ilmaantui 2030 sataatuhatta asukasta kohden. Sitä edeltävillä kahdella viikolla tartuntoja ilmaantui 1190 sataatuhatta asukasta kohden.
”Todellinen määrä on paljon suurempi”, STM:n johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi myös ilmaantuvuusluvusta.
Voipio-Pulkki toi ministeriön uutena viestinä esiin, että epidemiatilanne saattaa nyt kaikesta huolimatta olla käännekohdassa. Tartuntamäärissä on havaittu ”jonkinlaista taittumista” aivan viime päivien ja viimeisen viikon aikana, hän kertoi, joten epidemian kasvu saattaa olla hidastumassa. Arvio on hyvin alustava.
Voipio-Pulkki esitti varovaisen arvion, että erilaisten rajoitusten ja ihmisten varovaisuuden lisääntymisen vaikutus alkaa nyt pikkuhiljaa näkyä, kuten sen ajallisesti pitäisikin.
Sairaalakuormitus korkea, mutta kasvu ei voimakasta
Positiivista on myös se, että sairaalahoidon tarve ei kasva samassa suhteessa tartuntamäärien kasvun kanssa. Tämän arvioidaan johtuvan ensisijaisesti rokotuskattavuudesta.
Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 19. tammikuuta yhteensä 360 potilasta, kun viikko sitten heitä oli 372. Teho-osastoilla oli 19.1. yhteensä 64 potilasta, kun viikkoa aiemmin teho-osastoilla oli yhteensä 61 potilasta. Viikolla 2 teho-osastoille tuli yhteensä 60 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien neljän viikon aikana heitä oli tullut 36–60 viikossa.
”Kaikista erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 20 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 17 prosenttia”, tiedotteessa kerrotaan.
Kuitenkin ”erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon kuormitus jatkuu suurena” ja perusterveydenhuollon vuodeosastokuormitus kasvaa nopeasti, tiedotteessa todetaan.
”Rokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronasairaudelta, ja kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille”, STM ja THL ohjeistavat.
Otto Helve toi positiivisena seikkana esiin Britannian esimerkin, joka oli esillä myös THL:n hallitukselle antamassa lausunnossa. Isossa-Britanniassa raskaan tehohoidon eli hengityskonehoidon kuormitus ei ole noussut, vaikka omikrontartunnat ovat nelinkertaistuneet ja sairaalapotilaiden määrä on kaksinkertaistunut.
Ilmiöön vaikuttavat rokotuskattavuuden antama suoja sekä nykyinen kuva siitä, että omikron aiheuttaa keskimäärin hieman lievempää tautia kuin aiemmat variantit.
”[Epidemian] kokonaiskuva eroaa huomattavasti aikaisemmasta”, Otto Helve sanoi.
Omikron valtasi Suomen, rokottamattomilla korkeampi riski
Omikronmuunnoksen aiheuttamia tartuntoja on 19.1.2022 mennessä varmistettu sekvensoimalla jo kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä, yhteensä 784 tapausta.
”Omikronmuunnos on muodostumassa tai muodostunut valtavirukseksi jo valtaosalla alueista. Tartuntoja havaitaan edelleen paljon myös rokotetuilla henkilöillä, mutta rokotettujen sairaalahoidot eivät ole lisääntyneet läheskään samassa määrin.”
Suomessa 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,5 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 83,6 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 44,7 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.
”Viimeisen viikon aikana (13.–19.1.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 9,2 prosenttiyksiköllä. Kolmansien annosten ottamista suositellaan erityisesti 60 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville.”
Rokottamattomat ovat syys-joulukuun aikana päätyneet covid-19-tartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 14 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 27 kertaa todennäköisemmin kuin kaksi kertaa rokotetut.
