Ihmiselimistön luonnollisten tappajasolujen vaikutuksesta kroonisen myelooisen leukemian (KML) hoitoon on saatu uutta tieteellistä tietoa.

Eurooppalaisten tutkimusryhmien yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin lopettamaan KML-potilaiden tyrosiinikinaasiestäjä-lääkitys, kun hoidolla on ollut hyvä vaste. Osalla potilaista näin pystyttiinkin tekemään, mutta osalla ei. Tutkijat käänsivät huomionsa tämän jälkeen biomarkkereihin – mitkä merkkiaineet voisivat selittää sen, että potilaan lääkitys pystyttiin lopettamaan.

Merkkiaineanalyyseissä nousi esiin elimistön luonnolliset tappajasolut eli NK-solut.

– Huomasimme, että NK-solumäärät korreloivat hoitovasteeseen ja tautitasoon, Hyks Syöpäkeskuksen erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki kertoo tiedotteessa.

Mustjoki on ollut tutkimusprojektin vastuuvetäjä. Helsinki on toiminut tutkimuksen keskuslaboratoriona, johon näytteet eri puolilta Eurooppaa lähetettiin analysoitavaksi.

Tutkimuksessa todettiin, että NK-arvot olivat korkealla niillä potilailla, jotka pystyivät lopettamaan lääkityksen. Heillä tauti pysyi remissiossa. Jos taas NK-arvot olivat matalat, leukemiasolut tulivat todennäköisesti takaisin.

Samoin tutkimuksessa havaittiin, että tauti pysyi kurissa sellaisilla potilailla, joilla NK-solut olivat aktiivisia. Tutkimustulokset tuovat toiveikkuutta siihen, että KML-potilaat voisivat lopettaa lääkityksen ja olisivat lähempänä taudista parantumista.