Työympäristössä pitäisi huomioida toiminnallisuuden lisäksi myös sosiaalinen ja psykologinen puoli. Tätä mieltä on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työterveyspsykologi Marja-Leena Haavisto Terveystalosta.

– Työskentelytilojen pitäisi tukea ryhmätyötä ja vuorovaikutusta sekä mahdollistaa se, että työntekijällä säilyisi jonkinlainen hallinnan tunne, Haavisto sanoo tiedotteessa.

Nopeasti yleistyneiden monitilatoimistojen etu piilee Haaviston mukaan tilojen monipuolisuudessa. Perinteisten työpisteiden ohella tarjolla on avointa tilaa, jaettua tilaa sekä esimerkiksi palaveritiloja, rennompia kohtaamispaikkoja, taukotiloja ja keskittymistä helpottavia hiljaisia työskentelytiloja. Paikkaa voi päivän mittaan vaihdella tarpeen mukaan.

– Jos tällaisessa ympäristössä työskentelevä kokee saavansa tiloista työlleen tukea, se voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi luovuuteen. Se voi myös tehostaa asioihin uppoutumista ja työlle omistautumista, Haavisto sanoo.

Hankalimmaksi työyhteisöissä koetaan se, että nimettyjä työpisteitä ei ole lainkaan.

– Muutos yksityisistä työhuoneista tai avokonttorista monitilatoimistoon on iso. 30–40 prosenttia ihmisistä kokee olevansa meluherkkiä. Se, että on muita ympärillä, voi myös vähentää vuorovaikutusta, sillä moni vähentää tällöin keskustelemista välttääkseen häiritsemästä muita.

Tutkimusten mukaan tuottavuutta ruokkii parhaiten puron solinan kaltainen rauhallinen taustaääni.

Aloilla, joilla tekijöistä kilpaillaan, on työskentelytilojen ohella keskiöön nostettu sosiaaliset tilat, kuten tauko- ja harrastetilat. Erilaiset viihdykkeet voivat olla statuskysymys ja houkutin rekrytoinnissa, mutta Haaviston mukaan niillä voi olla todellista arvoakin.

– Aivoille pitäisi antaa päivän aikana taukoja. Taukojen aikana asiat järjestyvät, ajatukset pääsevät virtaamaan vapaammin ja vapaamuotoisemmat keskustelut muiden kanssa voivat johtaa uusiin ideoihin, Haavisto sanoo.

Toisaalta, jos virikkeitä on tarjolla liiankin kanssa, voivatko ylimääräiset houkutukset viedä varomattoman ahertajan mennessään?

– Jos oman työ suunnittelu sujuu ja on muutenkin itseohjautuva työtavoitteidensa suhteen, biljardipöydät tai säkkituolit eivät nakerra työtehoa, vaan antavat hyvän syyn jaloitella ja virkistää ajatuksia työpäivän aikana.

Yksilöllisillä eroilla on merkitystä myös työtiloissa. Toisille ympäristön visuaalisuus on tärkeämpi asia kuin toisille. Häiriöherkälle monitilatoimiston äänimaailma voi olla rasite, eikä introvertti välttämättä innostu pingismatsista kesken työpäivän.

Lopulta asiaan vaikuttaa eniten tehtävän työn laatu. Epäkiinnostava työ tuskin muuttuu kiinnostavaksi värikkäiden tilojen avulla. Työn asettamat vaatimukset vaikuttavat paljon siihen, millaiset tilat kenenkin tapauksessa ovat ideaaleimmat.

– Joustavuus ja mahdollisuus vaihtaa tilaa työtehtävän mukaan kuitenkin lisää merkittävästi tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.

Omasta työympäristöstä kannattaa yrittää tehdä itselleen mieleinen.

– Monet meluherkät tietotyöläiset suosivat avokonttorissa vastamelukuulokkeita tai hyödyntävät etätyömahdollisuuksia, Haavisto vinkkaa.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.