Tippurin määrä lisääntyi viime vuonna rajusti. Erityisen paljon tartunnat lisääntyivät Husin alueella.

Nouseva trendi on kehittynyt pikkuhiljaa ja tartuntojen lisääntymiseen on montakin syytä, kertoo Husin sukupuolitautien poliklinikan erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

– Sekä klamydiaa että tippuria testaava yhdistelmätesti on levinnyt käyttöön yleisesti. Sen avulla löydetään tartuntoja, jotka ehkä aiemmin olisivat jääneet löytymättä.

Hiltunen-Backin mukaan tippurin kliininen kuva on muuttunut ja sitä esiintyy myös oireettomana. Taudistaan tietämätön voi pitkäänkin tartuttaa sitä eteenpäin.

Eniten ovat lisääntyneet miesten tartunnat. Suurin osa tartunnoista on 20–40-vuotiailla miehillä. Yli puolet tartunnoista tulee miesten välisessä seksissä.

Yhtenä syynä tähän Hiltunen-Back pitää hyvää hiv-lääkitystä. Hiv:n tarttumista ei pelätä kuten ennen, joten seksissä suojautuminen on unohtunut.

– Ennen sanottiin aina, että tippuri tuodaan ulkomailta, mutta nyt yli puolet tartunnoista on kotimaisia, Hiltunen-Back sanoo.

Hänen mielestään kondomin käytöstä pitäisi taas puhua, vaikka asia voi tuntua vanhanaikaiselta.

Eija Hiltunen-Backin mukaan terveydenhuollossa testataan tippuria nyt aktiivisesti, koska tiedetään, että tauti on lisääntynyt.

Hän muistuttaa, että potilaiden tutkimiseen ja haastatteluun pitää keskittyä. On tärkeää ottaa näytteet oikeista paikoista.

– Pelkkä virtsanäyte ei aina riitä, vaan näyte pitää ottaa seksitavan mukaan tarvittaessa esimerkiksi nielusta.

Olennaista on myös jäljittää tartunnat. Hiltunen-Backin mielestä seksikumppaneiden tiedottaminen jää usein vain potilaiden varaan, mutta terveydenhuollon henkilökunnan tulisi ottaa aktiivisempi rooli.

– Potilaille pitää perustella, miksi kumppaneidenkin on tärkeää mennä testeihin.

Tippuribakteeri on koko tunnetun olemassaolonsa ajan lopulta muuttunut resistentiksi käytetyille antibiooteille.

Suomessa on pitkään käytetty lihakseen pistettävää keftriaksonia. Maailmalla on nyt todettu sille resistenttejä kantoja.

– On ajan kysymys, koska ne tulevat Suomeen. Oikea diagnoosi ja bakteerin viljely ovat tärkeitä, jotta voidaan olla varmoja, että lääke puree, Hiltunen-Back sanoo.

Hän pitää tärkeänä myös jälkitarkastusta. Silloin huomataan, jos lääke ei ole tehonnut.

Suomessa niin ei ole vielä käynyt. Mitä tehdään, kun ensimmäinen kerta tulee?

– Sitten hoidetaan useamman antibiootin yhdistelmillä. Meneillään on useita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa yritetään löytää uusia hoitoja.