Lääkärien aika on enemmän kuin kortilla. Tämä kävi varsin selväksi Nuori lääkäri -päivillä viime viikolla, kun Mediuutiset jututti satoja tapahtumavieraita, hiljattain valmistuneita ja erikoistuvia lääkäreitä, joiden toimipaikat sijoittuvat etelästä itään, länteen ja pohjoiseen Suomeen saakka.

Työaika ei jousta, niinpä lääkärit joutuvat perehtymään uuteen tietoon pääosin vapaa-ajallaan – jos ehtivät silloinkaan. Vapaa-ajasta kun kisaavat niin monet muutkin tärkeät asiat, perhe, ystävät, harrastukset ja arjen pyörittämisen pakolliset askareet. Lepoakin on saatava riittävästi, jotta jaksaa tiukkaan aikataulutettua työelämää.

Sama rumba koskee senioreitakin. Yhtälö voi tuntua syystäkin monesta mahdottomalta, ja uupumisen uhka on realistinen. Esimerkiksi Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimuksen mukaan yli viidennes lääkäreistä kokee vakavaa työuupumisen uhkaa työssään.

Tutkimuksista tiedetään, että etenkin asiantuntijat ja korkeasti koulutetut tekevät paljon työajan jälkeen etätyötä. Vaikka työhönsä sitoutunut ja tietojaan jatkuvasti itsenäisesti päivittävä työntekijä onkin työnantajalleen kullan arvoinen, työsuojelun periaatteiden olisi koskettava myös lääkäreitä. Kun työstä palautumista ei riittävästi ole, henkinen kuormitus voi vaarantaa lääkärin oman terveyden.

Työterveyslaitoksen mukaan lääkärien ja hoitajien työ onkin muuttunut yhä enemmän nimenomaan aivoja kuormittavaksi. Lääketiede, hoidot ja teknologia kehittyvät nopealla tahdilla ja tietoa sekä uusia taitoja on omaksuttava samaa tahtia. Juuri nyt monessa sairaanhoitopiirissä kipuillaan tietotekniikan kanssa, esimerkiksi uuden Apotti-järjestelmän käyttöönotossa.

Aivojen liiallisen kuormittumisen tiedetään heikentävän tuottavuutta ja altistavan virheille, jotka puolestaan voivat heikentää potilasturvallisuutta.

Onko lääkäreitä ja kentän ääntä kuultu riittävästi?

Nuorten lääkärien yhdistys julkaisi puheenjohtaja Sara Launion johdolla viime viikolla kannanoton, joka muistuttaa, että osaamisen ylläpitäminen tarvitsee aikaa. Kannanotossa todetaan, että potilaiden kohtaaminen, tieteellinen työ ja asiantuntijatehtävät ovat yhtä arvokkaita. Lääkäreiden ajantasainen osaaminen hyödyttää organisaatioita ja hoitotiimejä, joka koituu lopulta potilaiden hyödyksi, puhumattakaan lääkärien jaksamisesta ja työn houkuttelevuuden lisääntymisestä.

Kannanotto vaatii, että lääkärien työajasta 20 prosenttia kohdennetaan asiantuntija- ja kehitystehtäviin. Tämä johtaisi siihen, että sote-palveluiden laatumittarit ja vaikuttavuus paranisivat, mikä puolestaan hillitsisi kustannusten kasvua, kannanotto toteaa.

Sote-uudistusta tehdään jo kolmatta kautta ja riitasointuja on ilmassa edelleen. Muun muassa tuhannen lääkärin lisäystä on kritisoitu laajalti.

Lienee perusteltua kysyä, onko lääkäreitä ja kentän ääntä kuultu riittävästi?

@annelahnajarvi

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi. Pääkirjoitus julkaistiin 1.11.2019 Mediuutisten numerossa 36/2019.

Lue myös: