Koronavirukseen on sairastunut Kiinassa jo tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia. Kuolleita on jo pitkälti ­toista sataa ja virus on levinnyt lukuisiin maihin usealla mantereella. Myös Suomessa löytyi ensimmäinen tapaus.

Kuinka huolissaan suomalaisten pitäisi olla, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta?

– Vaikka virusta on ilmaantunut useissa maissa, se on levinnyt toistaiseksi nopeasti vain Kiinassa. Niin kauan kun tämä jatkuu akuuttia huolta ei ole – ­mutta tilanne muuttuu koko ajan, sitä on seurattava tarkasti. Ensimmäisen tapauksen ilmaannuttua Suomessa on tärkeää nopeasti jäljittää henkilön kontaktit ja pyrkiä katkaisemaan taudin jatkoleviäminen meillä.

– Tätä työtä alueelliset terveysviranomaiset Lapissa ovat nyt tehokkaasti tehneet. Matkailijoille on syytä myös jakaa tietoa oireista ja toimintatavoista niiden ilmaantuessa tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumiseksi Suomessa.

Voiko Kiinan viranomaisten tietoihin luottaa?

– Se on hyvä kysymys. Aluksi tiedon saannissa oli pientä viivettä ja ristiriitaisuuksia, mutta nyt he ovat lähteneet kertomaan avoimemmin asioista. Alueviranomaisilla on Kiinassa paljon toimivaltaa, ja ennen kuin tieto kulkee keskushallinnolle, voi tulla tahatontakin viivettä.

Ottavatko kiinalaiset apua vastaan?

– Maailman terveysjärjestön pääjohtaja ja presidentti Xi ovat sopineet, että kansainvälinen asiantuntijaryhmä menee tukemaan Kiinan viranomaisia. Pääosin he tuntuvat silti luottavan omaan toimintakykyynsä.

Nyt on järkevää tehdä kansainvälistä yhteistyötä tilannekuvan ylläpidossa ja rokotesuojan valmistamisessa. Menee kuitenkin vähintään kuukausia saada valmis rokote, eikä maailmassa ole kovin monia toimijoita, jotka siihen kykenevät.

Kuinka nopeasti tämä virus leviää?

– Tuntuuhan tuo nopeasti leviävän ainakin Kiinassa. Tuoreimpien tietojen mukaan virus on ehkä levinnyt jo pari kuukautta. Kiinassa väestömassat ovat valtavia, joten leviämisen edellytykset ovat hyvät.

Varmasti tulee vielä paljon lisää sairastuneita ja valitettavasti myös kuolemantapauksia. Mutta tiedossa on jo myös infektiosta toipuneita, joiden elimistöstä virus on hävinnyt.

– Jos sairastuneita alkaa olla todella runsain määrin, joudutaan keskittymään enemmän hoitamiseen kuin siihen, että jokaisesta epäillystä tapauksesta määritellään laboratoriossa, onko kyseessä koronavirus.

Määrittäminen ei auta hoitoon. Hoito on hengitys- ja verenkiertoelimistön tukitoimia.

Sikainfluenssan aikana kymmenen vuotta sitten Suomi pelästyi ja rokotusjonoissa syntyi tappeluja. Onko tämä virus yhtä vaarallinen?

–Tämän hetkisten tilastojen mukaan ei, jos ajatellaan kuolemanvaaraa. Olemme Kiinan viranomaisten tietojen varassa, joten epävarmuutta on paljon.

Kyseistä koronaa voi tämän hetkisten tietojen perusteella pitää vaarallisempana kuin kausi-influenssaa.

Missä vaiheessa taudista tulee pandemia?

– Kun tauti on levinnyt kaikille asutuille mantereille ja leviää hallitsemattomasti.

– Koronavirusta on esiintynyt jo muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa, Australiassa ja Kanadassa. Nyt kyse on muun muassa siitä, miten sikäläinen terveydenhuolto pystyy poimimaan tartunnat ja estämään jatkoleviämisen.

Onko kulkutauteja mahdollista nykymaailmassa rajata maantieteellisesti?

– Sikainfluenssasta tuli pandemia, mutta sars saatiin hallintaan, merskin melko hyvin.

– Sikainfluenssan aikana syntyi ruuhkaa rokotuksiin ja henkistä hätää.

Mitä siitä opittiin?

– Tarkan tilanneseurannan, varautumisen ja riittävän aikaisin aloitettavien toimenpiteiden merkitys. Silloin emme lähteneet ajoissa tarpeeksi isoon toimintamalliin. Olisi kannattanut panna urheiluhalliin useita rokotuspisteitä, sen sijaan, että ihmiset jonottivat pakkasessa pariin huoneeseen terveyskeskuksessa. Tänä päivänä varautumisen taso on paljon parempi.

Silloin rokotukset aiheuttivat narkolepsiaa joillekin lapsille. Uskaltavatko ihmiset enää ottaa uusia, pikaisesti kehitettyjä rokotteita?

Yksilö joutuu punnitsemaan kahta asiaa: riskiä kuolla tautiin ja rokotuksen mahdollisia harvinaisia sivuvaikutuksia.

Onko suomalaisten syytä rajoittaa matkustamistaan?

Toistaiseksi kansainvälisiä suosituksia ei ole. Jos Kiinassa alkaa joka paikassa olla tietoja tartunnoista niin ainakin itse miettisin, että lähtisinkö vaikka Pekingiin.

Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkee paljon kiinalaismatkustajia. Uskaltaako sinne mennä?

– Kyllä. Kiinahan on jo rajoittanut lähtöliikennettään ja Finnair perunut osan lennoistaan Kiinaan. Matkailijamäärät Kiinasta ovat vähenemässä.

– Meillä oli joulukuussa harjoitus Helsinki-Vantaalla yhdessä Tullin ja Finavian kanssa – se jonka epäiltiin olevan peiteoperaatio Al Holin leiriläisten kotiuttamiseksi – siinä harjoiteltiin juuri tämän tyyppistä tilannetta varten.

Millaisia varotoimenpiteitä Suomessa on jo käytössä?

– Jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja kunnassa on varautumissuunnitelma. THL ylläpitää tilannekuvaa ja saa kansainvälisten viranomaisten vahvistamaa tietoa epidemian kehittymisestä.

– Nyt puhutaan esimerkiksi siitä, että koronavirusdiagnostiikkaa olisi muuallakin kuin vain THL:ssä ja Husissa – ja varaudutaan siihen, että jos sairastuneita on paljon, mihin heidät sijoitetaan ja miten vakavasti sairastuneiden hoito turvataan.

Pitäisikö nyt hankkia hengityssuojain?

– Ei kannata hötkyillä. Virus tarttuu pääasiassa kosketus- ja pisaratartuntana. Hengityssuojasta on lähinnä apua sairastuneen käytössä, sillä se estää aivastusten kautta lentävien pisaroiden kulun.

Toistaiseksi ihmisten ilmoilla liikkumista ei tarvitse rajoittaa. Kannattaa kääntyä poispäin, jos ­joku pärskivä henkilö on vastassa, sillä myös kausi-­in­f­luenssaepidemia nostaa päätään.

– Ihan yleinen käsihygienia auttaa, kättelemättä jättäminen, käsidesin käyttö, ei ehkä kannata näpelöidä paljain käsin ratikan käsiputkia ja oven kahvoja ja sen jälkeen omia kasvoja.

– Koronaan vakavammin sairastuneet ovat kiinalaisten mukaan olleet iäkkäämpää väkeä ja usein heillä on ollut joku perussairaus. Sydän- ja verenkiertoelimistön kunto ei ole ollut riittävä.

Onko maailmalla nyt muita vastaavia uhkia?

– Kongon demokraattisessa tasavallassa jatkuu ebola-epidemia. Siellä on yli 3 400 tapausta ja 2 200 on menehtynyt. Nämä ovat isoja lukuja.

Toinen kansainvälinen terveysuhka on polio. Se on aika hyvin saatu maailmasta hävitettyä rokotuksilla, mutta aiheuttaa vielä sairastumisia joissakin maailman kolkissa.

Mikä epidemioissa eniten huolettaa ihmisiä?

– Tämä on asia, jolle ihminen itse ei voi oikein tehdä mitään. Lisäksi nykyisin on paljon kirjoja ja elokuvia, joissa on tämän tyyppisiä katastrofeja – kyllä se pelottaa, että tauti tulisi omalle kohdalle ja aiheuttaisi kuolemanvaaraa. Onhan se aika kova juttu.