Kyselyn mukaan kotihoidon asiakkaiden mahdollisuudet virkistäytymiseen ja ulkoiluun ovat olleet korona-aikaan erityisen heikkoja, eivätkä etäyhteydet ole korvanneet kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden vastauksissa näkyvät puolestaan vierailukiellot ja karanteenitoimet. He ovat olleet kotihoidon asiakkaita tyytymättömämpiä hoitajien ajan riittävyyteen ja päässeet tapaamaan läheisiään harvemmin.

Rajoitustoimet jakavat vastaajat kahtia: suojainten käyttö on vaikeuttanut erityisesti muisti- ja kuulo-ongelmista kärsivien kanssakäymistä ja moni on kokenut yksinäisyyttä. Pääasiassa rajoitustoimet on koettu kuitenkin tilanteeseen sopiviksi ja valtaosa on ollut tyytyväisiä elämäänsä ja tuntenut olonsa turvalliseksi.

– Hyvinvoinnin säilyminen rajoitustoimista huolimatta heijastelee ikäihmisten korkeaa resilienssiä eli kykyä sietää vastoinkäymisiä. Pitkän elämänkokemuksensa ansiosta ikäihmiset osaavat sopeutua näinkin vaikeisiin aikoihin, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo tiedotteessa.

– Kotihoidon asiakkaiden eristäytyminen koteihinsa on kuitenkin huolestuttavaa. Arjen virikkeettömyys ja vuorovaikutuksen puuttuminen voivat helposti johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen erityisesti muistisairailla, Kehusmaa jatkaa.

Tutkimukseen osallistuneista vanhuspalvelujen asiakkaista monet ovat eläneet korona-aikana kokonaan sisätiloissa. Noin puolet asiakkaista on päässyt mielestään riittävästi ulkoilemaan. Joka kolmas on päässyt ulkoilemaan vähemmän kuin olisi halunnut ja joka viides raportoi, ettei ollut päässyt lainkaan liikkumaan ulkona korona-aikana.

– Ulkoilumahdollisuudet eivät olleet muita paremmat korkean henkilöstömitoituksen toimintayksiköissä, Kehusmaa sanoo.

Vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen on oltava tällä hetkellä 0,55 ja mitoitusta on nostettava 0,7 työntekijään asiakasta kohden vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä noin viidesosassa toimintayksiköistä 0,7:n tavoite toteutuu.

– Tulevaisuudessa on syytä pohtia, mihin lisääntyvä hoitotyön aika kohdennetaan ja seurata, vaikuttaako se asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen.

Vanhuspalvelujen asiakkaiden hyvinvointia korona-aikana selvittäneeseen VANKO-tutkimukseen vastasi 7 440 vanhuspalvelujen asiakasta ympäri Suomen. Tietoa kerättiin 3.12.2020–17.1.2021. Tutkimus rahoitettiin valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetulla, THL:n koordinoimalla rahoituksella. Tutkimus jatkuu 30. kesäkuuta saakka.

Lue seuraavaksi: