Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on sote-uudistuksen ohessa menossa uuteen asentoon. Suomessa rahoitus on ollut perinteisesti monikanavainen. Rahoittajia ovat kunnat, valtio, työnantajat, palkansaajat ja vakuutusyhtiöt.

Yksityisellä tuottajilta ostettavissa palveluissa niin sanotuilla Kela-korvauksilla on merkittävä rooli. Niiden kohtaloa on pohdittu valtioneuvoston asettamassa neljässä virkamiestyöryhmässä, jotka käsittelevät monikanavarahoituksen tulevaisuutta.

Työryhmäraportti julkaistaan lähiaikoina.

Työryhmän jäsenenä on muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö Satu Kapiainen. Hän julkaisi tiistaina blogin otsikolla Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset tulee lakkauttaa.

Kapiaisen mukaan Kela-korvatuista käynneistä perityt hinnat ovat vuodesta toiseen nousseet erittäin voimakkaasti. Kela-korvauksista hyötyvätkin erityisesti yksityiset palveluntuottajat.

”Mitä enemmän julkisella rahalla tuetaan yksityisten palvelujen käyttöä, sitä enemmän yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus korottaa hintoja ilman, että asiakasmäärissä tapahtuu muutoksia”, Kapiainen kirjoittaa.

Hänen mukaansa vain se osa korvauksista, mikä ei valu hintoihin, hyödyttää asiakasta. Korvaukset ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne tosiasiallisesti lisää pienituloisten mahdollisuuksia yksityisten terveyspalvelujen käyttöön. Vuonna 2019 lääkärinpalkkioiden korvaus oli 14,9 prosenttia eli 16,40 euroa peritystä hinnasta.

Hänen mukaansa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Vuonna 2019 summa oli 161,6 miljoonaa euroa.

”Tällä rahalla saisi julkiseen terveydenhuoltoon vuosittain 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä tai 4,5 miljoonaa sairaanhoitajakäyntiä lisää”, Kapiainen toteaa.

”Nyt olisi jo aika lakkauttaa korvaukset, ja kohdentaa rahat julkiselle sektorille lisäämään terveydenhuoltojärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta”, Kapianen kirjoittaa.

Yksityisten edustaja: ”Kela-korvauksia nostettava

Yksityisiä lääkäripalveluyrityksiä edustavassa LPY:ssä ei THL Kapiasen näkemystä ymmärretä lainkaan.

”Kela-korvauksia on nostettava”, sanoo toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Hänen mukaansa Kela-korvauksen yhteiskunnallinen tavoite on vähentää painetta ylikuormittuneessa julkisessa terveydenhuollossa ohjaamalla osa palvelukysynnästä yksityiselle sektorille. Samalla järjestelmä säästää verovaroja, koska se ohjaa kysyntää palveluihin, jotka ihmiset kustantavat pääosin itse.

Partasen mielestä järjestelmä on valtion kannalta erittäin kustannustehokas ja edistää yksittäisen kansalaisen kannalta muun muassa erikoislääkärin pakeille pääsyä.

Eduskuntaan ensi vuonna

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää: yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten valmisteluryhmä, matkojen korvaamisen valmisteluryhmä, kuntoutuksen valmisteluryhmä ja lääkekorvauksien valmisteluryhmä.

Valmisteluryhmät tekevät valmistelutyötä myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi.

Parlamentaarinen valmistelu päättynee kuluvan vuoden lopussa.

Eduskunta päässee äänestämään asian tiimoilta ensi keväänä.

Lue lisää: