Koronan vuoksi sairaala- tai tehohoidossa olevien ihmisten määrä on kääntynyt Suomessa loivaan laskuun viime päivinä. Lasku on ollut hiukan nopeampaa muilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla kuin Uudellamaalla.

Näin ilmenee THL:n epidemiologi, tutkimusprofessori Markku Peltosen tiistaina Twitterissä päivittämistä tilastoista.

– Pelkästään terveyden näkökulmasta ajatellen Uudenmaan rajojen avaaminen mietityttää uusimpien tietojen valossa, Peltonen sanoo.

– Mutta samaan aikaan meidän on pakko alkaa jollain tapaa avaamaan. Kyllähän yhteiskunta pitää laittaa jossain vaiheessa käyntiin, hän jatkaa.

(HYKS-erityisvastuualueeseen kuuluu Husin alueen lisäksi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit.)

Tuoreista tilastoista voi Peltosen mukaan ajatella, että Suomen rajoitukset olisivat purreet parhaiten Uudenmaan ulkopuolella, missä epidemia ei ollut yhtä pitkällä silloin, kun rajoitukset tulivat maassamme voimaan.

Peltonen on julkaissut jo muutaman viikon ajan aamuisin kello 6–8 välillä Twitterissä päivittämiään tilastoja, jotka mittaavat koronaviruksen aiheuttamaa sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa sekä erikseen Suomen eri sairaanhoitoalueilla. Tulokset perustuvat maiden viralliseen, julkisesti saatavilla olevaan raportointiin.

– Nämä tiedot kuvaavat mielestäni oikeasti sitä, mitä väestössä tai yhteiskunnassa tapahtui pari kolme viikkoa sitten. Se että nähdään näissä mittareissa tasaantumista tai laskua, tarkoittaa sitä, että tilanne olisi väestössä menossa parempaan suuntaan, mutta tapahtunut jo selvästi aikaisemmin.

Sairaalahoito- ja kuolleisuustiedot ovat hänen mukaansa luotettavaa ja yksiselitteistä kovaa dataa, joten ne voivat nyt olla parempi mittari kuin koronatestitulokset, jotka riippuvat vaihtelevista testauskäytännöistä.

Sairaalahoito- ja kuolleisuustietojen perusteella voi Peltosen myös vertailla parhaiten eri Pohjoismaiden koronatilannetta, toisin kuin esimerkiksi testattujen koronatapausten määrillä.

– Minulla ei ole ollut mitään mahdollisuutta ottaa huomioon eri Pohjoismaiden testikäytäntöjä, ja niillä voi olla erittäin suuri merkitys.

Peltosen tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan tehohoidossa olevien ihmisten lukumäärä sairaala- tai tehohoidossa suhteutettuna väestöön on Suomessa nyt matalammalta tasolla kuin muissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Norjaa, jonka kanssa se on suunnilleen samalla tasolla.

Koronan aiheuttama kuolleisuus puolestaan on kasvaa Suomessa loivasti ja matalammalla käyrällä kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa.

Peltosen mukaan näyttää siltä, että Suomessa sairaalahoito ja kuolleisuus on vähentynyt enemmän suhteessa muihin Pohjoismaihin, koska epidemia oli Suomessa levinnyt vähemmän siinä vaiheessa, kun rajoitukset ehdittiin ottaa meillä käyttöön. Vastaavasti kaikissa Pohjoismaissa epidemia on edennyt rauhallisemmin kuin esimerkiksi Italiassa, mistä laaja epidemia Euroopassa alkoi.

Peltosen mielestä Twitter on ollut hyvä ja nopea kanava kertoa koronasta faktatietoa julkisuuteen. Samalla hän on voinut hyödyntää tilasto-osaamistaan.

– Vaikka en ole nimenomaan koronavirusepidemiologi, minulla on kuitenkin osaamista siitä, mihin dataan voi luottaa ja mitä voi käyttää johtopäätösten tekemiseen.

Hän huomauttaa, että Twitterissä leviää nyt faktojen lisäksi myös valtavasti viestejä, jotka luovat lähinnä epävarmuutta.

– On paljon tällaista, että seurataan itse tietoja esimerkiksi kuolleiden määristä, mutta jos ei ole osaamista tehdä analyysia, jaetaan niistä johtopäätöksiä, joita ei voi tehdä.

Peltonen kertoo itse seuraavansa Twitterissä koronaan liittyen asiantuntijoita varsinkin lääketieteen alalta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sairaanhoitopiireistä sekö muiltakin yhteiskunnan aloilta. Hän ei halua nimetä mitään tiettyjä kommentoijia.

Kriittinen kannattaa kuitenkin olla, sillä korkeiltakin tahoilta näkyy välillä kommentteja, joita voidaan helposti kyseenalaistaa tällaisessa tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole täydellistä tietoa tai varmuutta, Peltonen sanoo.

Moni eri alan asiantuntija jakaa Twitterissä kommentteja tai uutisia korosta esimerkiksi lääketieteen, talouden tai muun yhteiskunnan näkökulmasta.

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa lastentautien erikoislääkärinä työskentelevä dosentti Terhi Tapiainen twiittasi eilen tutkimustietoa kotitekoisten suojamaskien tieteellisestä tehosta:

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan kommentoi tuoreita inflaatiolukuja koronaepidemian valossa.

Virusten ja loisten leviämiseen erikoistunut tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta twiittasi eilen tietoja Tukholman koronatilastoista, kun kaupungin koronaluvut poikkesivat hänen mielestään kapasiteettimallinnuksista.

Koronaan kuolleista potilaista vain yksi seitsemäsosa oli ollut tehohoidossa, ja kaikista tehohoidetuista potilaista 80 prosenttia oli selvinnyt viruksesta.

Lue myös:

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.