Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsoo, että koronaepidemia on Suomessa nyt tilanteessa, jossa sen hallintaan tähtäävää koronastrategiaa on merkittävästi muutettava.
Laitoksen tiedotteen mukaan ”tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti”.
”Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa.”
Sen sijaan muut voimakkaat rajoitukset ja sulkutoimet ovat THL:n mukaan nyt kyseenalaisia, sillä ne ”voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta”. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä, laitos linjaa lausunnossaan.
THL julkaisi tiistaina hallitukselle antamansa lausunnot valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta.
”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotteessa.
”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämättä vaikuttaisi sairaalahoidon tarpeeseen kokonaisuudessaan, toki se tasaisi tarvetta pidemmälle aikavälille.”
Epidemian huippu lähellä, mutta omikronin aiheuttama tauti on aiempia lievempi
THL arvioi lausunnossaan, että omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla edessä jo tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa.
”Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1300 ihmistä viikossa”, THL arvioi.
Nykytiedon valossa omikronin aiheuttama koronatauti on aiempia virusvariantteja lievempi, minkä vuoksi yksittäisen potilaan sairaalahoidon odotetaan kestävän aiempaa lyhyemmän aikaa, THL toteaa.
”Lisäksi tehohoidon kuormitus on selvästi maltillisempaa kuin aiemmilla varianteilla.”
Tästä huolimatta sairaalahoidon tarpeen mahdolliseen kasvuun lähiviikkoina on varauduttava. Tämä koskee etenkin vuodeosastoja, mutta myös tehohoitoa, THL kertoo.
Uusi malli strategian keskiöön
THL arvioi nyt, että hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ”ei enää pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä suuressa osassa maata”.
”Malli tulisi korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, oireisten kannustamisella omaehtoiseen eristäytymiseen kotona sekä siihen, että altistuneet perheenjäsenet välttävät mahdollisimman hyvin ulkopuolisia kontakteja. Lisäksi keskeisen tärkeää on rokotusten edistäminen, myös vielä kokonaan rokottamattomien osalta”, THL toteaa tiedotteessa.
THL katsoo myös, että sisärajavalvontaa ei voida enää perustella kansanterveydellisesti.
”Matkustajien merkitys koronaviruksen leviämiseen Suomessa on jopa olematon. Lisäksi rajojen terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on heikko.”
THL:n mukaan epidemian suurin yksittäinen kysymys ja riski koskee nyt hoitohenkilöstön riittävyyttä. Laitos katsoo, että ”valmiuslakia tai muita säädösten mukaisia valtuuksia pohdittaessa huomio tulee kohdistaa siihen, miten terveydenhuollon henkilöstön riittävyys voidaan varmistaa”.
Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstömitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi laitoksen mukaan olla toissijainen keino.
