Ensimmäiset tulokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksesta osoittavat, että hyvin harvalla on muodostunut vasta-aineita uudelle koronavirukselle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita merkkinä viruksen aiemmasta kohtaamisesta (ns. seroprevalenssi). Lisäksi selvitetään, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät ja antavatko vasta-aineet suojaa vakavalta taudilta. Tutkimus kattaa kaikki ikäryhmät koko Suomessa. Näytteenotto perustuu satunnaisotantaan.

Satunnaisotoksen näytteenotto käynnistyi Husin alueella 9. huhtikuuta ja on nyt laajentunut kaikkien yliopistosairaaloiden alueelle. Otannassa on ollut mukana 18–69-vuotiaita naisia ja miehiä. Tähän mennessä THL:lle on saapunut yli 1 000 näytettä, joista 516 on ehditty tutkia. Seulontatestillä positiivisiksi todettuja näytteitä on 11, joista 9 on tutkittu neutralisaatiotestillä tähän mennessä. Näistä vain yksi näyte on ollut positiivinen.

Satunnaisotostutkimuksessa vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin kahdella eri testillä, jotka on kehitetty THL:ssä. Näytteiden seulontaan käytettiin herkkää testiä, joka mittaa, onko näytteessä koronaviruksen SARS-CoV-2 tunnistavia vasta-aineita. Positiiviset tulokset varmennettiin toisella testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta ja kertoo hyvin luotettavasti siitä, että näytteessä on juuri uudelle koronavirukselle muodostuneita vasta-aineita. Koronavirustartunnan seurauksena vasta-aineita muodostuu muutaman viikon viiveellä tartunnasta.

– Neutralisaatiotesti mittaa luotettavasti toiminnallisten vasta-aineiden esiintymistä. Nämä vasta-aineet myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tutkimustietoa siitä, minkälainen immuunivaste tuottaa suojaa, sanoo THL:n erikoistutkija Merit Melin tiedotteessa.

On mahdollista, että osalla covid-19-tartunnan saaneista muodostuu viruksen tunnistavia vasta-aineita, jotka eivät kuitenkaan pysty neutraloimaan virusta. Myös väärien positiivisten seulontatestin tulosten mahdollisuus on merkittävä, kun vasta-aineiden esiintyvyys väestössä on vielä hyvin pieni. Vasta-aineiden muodostumista erilaisen taudinkuvan sairastaneilla selvitetään THL:n muissa tutkimuksissa.

Suomessa uusi koronavirusepidemia alkoi myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa ja varhaiset rajoitustoimenpiteet ovat tehokkaasti hidastaneet epidemian etenemistä ja havaittuja tautitapauksia.

– Ensimmäinen väestöpohjainen tuloksemme vasta-ainetasoista sopii epidemiatilanteeseemme, vaikka vasta-ainepositiivisia on hyvin vähän, kertoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane.

Satunnaisotanta on luotettavin tutkimusasetelma selvittää vasta-aineiden esiintymistä väestössä. Tutkimus jatkuu viikoittaisena otoksena kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Tartuntojen kokonaismäärää ja epidemian etenemistä arvioidaan tarkemmin, kun tutkimusaineistoa kertyy. Tutkimuksen ajantasaisia tuloksia julkaistaan vastedes THL:n verkkosivulla säännöllisesti.

– Olisi nyt ensisijaisen tärkeää, että kutsun saaneet osallistuisivat kattavasti tutkimukseen, jotta saisimme parhaan mahdollisen arvion koronavirusepidemian leviämisestä asiantuntijoidemme ja päättäjiemme käytettäväksi, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.