Rokotusvastaisuus saa joskus yllättäviä muotoja.

Hämeenlinnan kaupungin neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen on törmännyt sellaisiinkin perheisiin, joissa lasta ei ole rokotettu lainkaan, mutta Espanjan matkaa varten lapselle halutaan hepatiittirokote.

– Mietin aina, mikä logiikka tässä oikein on.

Mähönen saattaa kohta saada vastauksen kysymykseensä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää tutkimuksen, joka selvittää rokotusvastaisuuden ja -luottamuksen takana olevia syitä.

THL:n Rokotusohjelmayksikön erikoistutkijaa Jonas Sivelää on pitkään kiinnostanut, mikä tekee salaliittoteorioista ja terveyteen liittyvistä harhakäsityksistä niin vetovoimaisia.

Hän väitteli syksyllä eteläafrikkalaisten aids-uskomuksista ja julkaisi vuonna 2015 populaarin tietokirjan Kaiken takana on salaliitto, joka kertoo, millaisten ajatusketjujen tuloksena salaliittoteoriat syntyvät.

THL:n tutkimuksessaan Sivelä aikoo keskittyä kolmeen teemaan: miten perheet tekevät päätöksen rokottamisesta, miten rokotusvastaisuus ja -myönteisyys ilmenevät terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa ja millainen on rokotuksia vastustavan yksilön ajatusmaailma.

– Tavoite on luoda työkaluja, joiden avulla voidaan vahvistaa suomalaisten rokotusluottamusta.

Suomessa rokotuskattavuus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta joillakin seuduilla se on liian matala.

THL kertoi tammikuussa, että 61 kunnassa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on pudonnut alle laumasuojan rajan, eli vuonna 2014 syntyneistä lapsista on rokotettu vähemmän kuin 95 prosenttia.

Hämeenlinna on yksi näistä kunnista.

Vastuulääkäri Mähönen ei ole vielä ehtinyt analysoida, mistä se johtuu.

Hänellä on neuvolalääkäriksi poikkeuksellinen tausta. Mähönen on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja toimi siinä roolissa esimerkiksi sikainfluenssaepidemian aikaan Helsingissä Meilahden sairaalassa.

Toisinaan hän kertoo rokotekriittisille perheille, mitä ikävää hän näki anestesiologina lasten teho-osastolla.

– Vanhemmat eivät täysin ymmärrä, että lapsia voi todella kuolla sairauksiin, jotka pidetään kurissa rokotuksilla.

Sen mieleen palauttamisesta on ollut välillä apua.

Myös maahanmuuttajien myötä kasvanut epidemiariski on saanut rokotuskriittisiä perheitä uusiin ajatuksiin.

– Hämeenlinnassa on tapauksia, joissa rokotusohjelma on aloitettu 3-vuotiaana.

THL:n rokotusasenteita luotaava tutkimus etenee neljässä vaiheessa.

Ensin Sivelän hankkeessa identifioidaan ryhmiä ja yhteisöjä, joissa rokotuskattavuus on asennesyistä matala.

Seuraavaksi hän pyrkii ymmärtämään rokotuksiin liittyviä päätöksentekomekanismeja ja riskinarviointia käyttämällä kulttuurin- ja etnografisen tutkimuksen kvalitatiivisia menetelmiä, kuten

haastatteluja.

Tulosten perusteella tutkimuksessa kehitetään keinoja, joilla esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat kohdata ja lieventää rokotusvastaisuutta.

Viimeisessä vaiheessa tehdään jotain aivan uutta.

Sivelä aikoo mitata, vähensivätkö käytetyt keinot oikeasti rokotusvastaisuutta.

Sitä ei tehty edes Ruotsissa, jossa tutkittiin rokotusvastaisuutta ja siihen tepsiviä interventioita jo vuonna 2013.

– Me emme jätä tätä puolitiehen. Pystymme todentamaan, onko toimenpiteillä oikeasti väliä, Sivelä sanoo.

Miten käytännön lääkärit kannustaisivat haluttomia vanhempia rokottamaan lastaan?

Vantaalla koulu- ja neuvolalääkärinä toimivan lastenlääkärin Tom Sundellin mielestä rokotuskriittisten perheiden määrä ei ole kolmen neljän vuoden sisällä lisääntynyt, mutta rokotuksiin epävarmasti suhtautuvien osuus on kasvanut.

Hän jakaisi luotettavaa rokotustietoa nimenomaan näille epäröiville perheille. Valmiiksi rokotuskielteisiin on vaikea vaikuttaa.

Rokotteiden hyöty on kiistaton, ja siitä vaikeneminen olisi Sundellin mielestä vaarallista.

– Jos annamme paljon tilaa jyrkän rokotuskriittisille näkökannoille, ne muuttuvat kohta laajan yleisön mielessä totuudeksi ja rokotuskattavuus vähenee merkittävästi.

Anu Mähönen ottaisi vanhempien kanssa puheeksi sen, miten maailma on muuttunut.

Jos lapsi sairastuu rokotusohjelmalla suojattuun tautiin, oireet ovat niin harvinaisia, etteivät niitä välttämättä tunnista vanhemmat eivätkä päivystyksen lääkäri.

– Diagnoosi ja hoito saattavat viivästyä. Lisäksi koko ajan lisääntyvä antibioottiresistenssi voi aiheuttaa riskin, että sairaus ei hoidukaan.

Mähönen on havainnut, että vauvaikäisten vanhemmat eivät enää lue paperisia lehtiä. Sosiaalinen media pitäisi valjastaa rokotustiedon jakamiseen.

Silläkin on merkitystä, miten Googlen hakukone toimii.

Kun Mähönen googlasi kokeeksi sanan rokote, ensimmäisenä tarjolle ei tullut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteinfo vaan lääkeyhtiön rokote.fi -sivusto ja rokotuskriittisten rokotus.info.

– Lääkefirman sivusto on toki hyvä, mutta salaliittoteoreetikot eivät usko mihinkään, mitä alan firmat sanovat.

Hakukoneoptimointi olisi siis yksi keino vaikuttaa asenteisiin, varsinkin kun epävarmat vanhemmat hakevat ensimmäiseksi rokotetietoa netistä.

Tai niin ainakin luullaan. THL:n tutkimus selvittää, onko se totta.

Kirjoitus on julkaistu 10.2.2017 ilmestyneessä Mediuutisten numerossa 6/2017.